Videot on kyllä erittäin hyvä keksintö, on helppoa palata ajassa taaksepäin niiden välityksellä ja tutkailla miltä meno on radalla näyttänyt muutamia viikkoja tai kuukausiakin aiemmin.
Sunnuntaina oltiin kisaamassa pari starttia BATin kisoissa Ojangossa, agi- ja hyppyrata. Nyt täytyy viimeistään todeta, ettei Java ole kunnossa. Meno ei tuntunut normaalilta viime viikonloppuna, eikä muutosta viikon aikana ole tapahtunut mihinkään suuntaan, luonnollisesti. Vähän näyttää nyt siltä että tytöllä on jotakin kremppaa ja melkeinpä toivonkin sitä, että syy vauhdin putoamiseen, huonoihin hyppyihin, outoihin kieltoihin ja rimojen pudotuksiin tulee ilmi. Java on aina ollut hyvä hallitsemaan kroppansa radalla ja koordinaatiokyky on yksi sen vahvuuksista. Nyt tuntuu, että se on vähän kadoksissa...
Tänään agiradalla tuli heti eka rima alas, joten viimeistään siitä sain syyn tehdä kontaktit kiireettömästi. Olen oikeasti nyt niin iloinen, kun ne alkaa toimimaan. Harmittelin vain sitä ettei radalla ollut keinua, jotta olisi päässyt treenaamaan sitäkin. Muutamia outoja hyppyjä mahtui matkan varrelle mukaan (...), maaliin tultiin tuloksella 10, kaksi rimaa alas...
Hyppäri oli kiva, ko. rata meiltä ihan ok, mutta ei kuitenkaan meidän parasta menoa. Tuntui vähän oudolta, Javan hypyt ei olleet parhaita mahdollisia ja kepitkin oli kummallisen hitaat. Java kyllä yrittää tehdä kuten ennenkin, mutta minkäs voit, jos kroppa ei anna periksi. Yksi jännä mun mielestä kielloksi tulkittava putkella sähläys tapahtui myös, kun Java lähti hakemaan väärää putken päätä. Sain kuitenkin pelastettua ja väännettiin nolla.
Oltiin tällä radalla toisia Outin ja Ainon jälkeen (Onnea!) ja saatiin siirtona meidän toinen SERT-H (tämä oli myös meidän ensimmäinen SM- ja karsintanolla vuodelle '11)! Pöh, nää siirtosäännöt, ois tullu sitten kun olisi sen oikeasti "ansainnut", mut nooh ja valivali :D Ensi vuoden maaliskuusta alkaen Java voi vastaanottaa sitten viimeisen hyppysertinsä.
Viime treeneissä oli tosi kiva rata, sai "kikkailla" kaikenmoista hauskaa, mutta myös paahtaa! Kokoamista on aina hyödyllistä treenata ja keinun treenaamiseen sain kyllä nyt sellaisen inspiksen että jes, kivaa! :)
Vasta kuukauden päästä on aika fysioon, pakko nyt yrittää että saisi aikaisemmin Javan hoitoon, tiedä vaan sitten onnistuuko. Kremppoja nyt vaan välillä tulee, toivottavasti Java kuntoutuu kuitenkin pian!
Pakko vielä tähän loppuun lisätä, että nyt on pari peräkkäistä viikonloppua ollut kyllä ihan mielettömiä tulosviikonloppuja vähän kaikilla. Pari ryhmäläistäni nousi 3-luokkaan, yksi teki nollan 2-luokassa, kaksi muuta kaveria nousi 3-luokkaan ja seuralaiset ovat tehneet hienoja tuloksia. Javan puoli-veli Neon sai toisen nollan mini1-luokasta ja Javan toinen puoli-veli Calle aloitti kisauransa mini1-luokassa nollavoitolla, ja ja ja... onnea kaikille!! :))
Nyt kohti uusia tuulia!
Pysty parempaan!
Olen taas treenannut Javan kanssa tokoa, vaikka minä ja toko ei välttämättä olla hyvä yhdistelmä...
Tänään aamulenkillä palauttelin kummankin mieleen kosketusalustaa, Java muisti samantien ja aloin treenata vähän ruudun tapaan. Tyyppi juoksee sinne hirmuisella innolla, yrittää mahduttaa kummatkin etutassut Pringlespurkin kannelle ja tapittaa herkeämättä mitä seuraavaksi. Hii, hauska :)
Ledillä on maailman huonoin muisti. Naksutellessa huomaa kuinka hehkulamppu syttyy miljoonan tarjotun asian jälkeen ja himmenee lähes samantien, kun Ledi on osunut oikeaan. Nauroin tänään niin paljon, kun Ledi yritti väkisin kantaa alustaa mun luokse ja oli niin tyytyväisen näköinen, kun muka keksi heti Sen jutun. Se niin tykkää noutamisesta. Sitten alkoi tassun läiskintä, oli koomista kun Ledi yritti samalla tuijottaa minua ja samalla osua tassullaan alustaan. Sinänsä toimiva tapa, varsinkin jos yrittää kurottaa metrin päästä! Sen kanssa ei vaan pysy pokka :D
Vedettiin taas lenkki Outin kanssa, tällä kertaa 9km vauhtikestävyys, jos vaikka alkaisi muodostua jotain järkevyyttä tähän treenaamiseen, ettei aina vaan lönköttelisi niitä peruslenkkejä... Koirat meni kyllä ihan superhyvin. Oon mennyt nyt myös pyörällä kouluun, joku 5,5km suuntaan.
Viikonloppuna kisaamaan. Pysty parempaan!
Tänään aamulenkillä palauttelin kummankin mieleen kosketusalustaa, Java muisti samantien ja aloin treenata vähän ruudun tapaan. Tyyppi juoksee sinne hirmuisella innolla, yrittää mahduttaa kummatkin etutassut Pringlespurkin kannelle ja tapittaa herkeämättä mitä seuraavaksi. Hii, hauska :)
Ledillä on maailman huonoin muisti. Naksutellessa huomaa kuinka hehkulamppu syttyy miljoonan tarjotun asian jälkeen ja himmenee lähes samantien, kun Ledi on osunut oikeaan. Nauroin tänään niin paljon, kun Ledi yritti väkisin kantaa alustaa mun luokse ja oli niin tyytyväisen näköinen, kun muka keksi heti Sen jutun. Se niin tykkää noutamisesta. Sitten alkoi tassun läiskintä, oli koomista kun Ledi yritti samalla tuijottaa minua ja samalla osua tassullaan alustaan. Sinänsä toimiva tapa, varsinkin jos yrittää kurottaa metrin päästä! Sen kanssa ei vaan pysy pokka :D
Vedettiin taas lenkki Outin kanssa, tällä kertaa 9km vauhtikestävyys, jos vaikka alkaisi muodostua jotain järkevyyttä tähän treenaamiseen, ettei aina vaan lönköttelisi niitä peruslenkkejä... Koirat meni kyllä ihan superhyvin. Oon mennyt nyt myös pyörällä kouluun, joku 5,5km suuntaan.
Viikonloppuna kisaamaan. Pysty parempaan!
Treeneistä ja vähän muustakin
Onpa energinen olo. Eilen heitettiin Outin kanssa kevyet noin 22km (jotakin sellaista, eikö?) juosten. Luulin nääntyväni vähintään puolessa välissä matkaa, mutta menikin yllättävän kivuttomasti. Lihakset ovat palautuneet hyvin ja tänään treeneissä tuntui, että juoksin paremmin kuin pitkään aikaan.
Viime viikonloppuna oli pari starttia juostavana Porvoossa, Javan kanssa kaksi femmaa... Harvoin sanon, että meidän radat tuntuu ihan hirveiltä, sillä ne eivät siltä useinkaan tunnu, vaikka virheitä tulisikin. Oltiin kumpikin jotenkin aivan liisterissä. Molempien ratojen virheet täysin omia mokia. Kontakteilla alkaa kuitenkin tapahtua selkeästi nyt jotakin positiivista.
Hyppärillä vein myös Hania. Hani on niin mutkaton kisakaveri, menee tasan sinne minne ohjaaja vie ja kaikki mitä radalla tapahtuu, johtuu ainoastaan siitä mitä kaksijalkainen tekee. Tehtiin Hanin kanssa nolla ja voitettiin luokka, oho! Mut on ne kyllä niin erilaisia Javan kanssa, aika terapiakoira tuo Hani :D Kiitti Jenna taas! :)
Ledi oli kisoissa maskottina, sai tulla haistelemaan vähän agilityn tuulahduksia, jos vielä joskus pääsisi sinne radallekin asti! Ledi on kyllä sellainen hassu pappaikään tuleva hömelö. Viime viikolla kävin treenaamassa sen kanssa, oli aika hauskaa! Se on niin tyytyväinen elämän perusasioista; kun ympärillä on tärkeät ihmiset, tulee RUOKAA ja pääsee haaveilemaan ulos hajujen maailmaan. Onnellinen koira :)
Tänään treeneissä meno tuntui hyvältä, molemmat meistä keskittyi rataan hyvin ja Java eteni jotenkin kuin ajatus, mitä ei viime kisoissa todellakaan ollut havaittavissa. Korvasi kyllä kisoista jääneen fiiliksen ihan täysin, nyt alkaa selkenemään päässä mitä on treenattava talvikaudella ja näin, ihan jees. Koko kesä ollaan saatu treenata Sari Vähäniityn koulutuksessa ja on ollut vaihteeksi kyllä ihan mukavaa tehdä rataa valvovan silmän alla.
Ainiin ja psst, Javan agilityn valionarvo näkyy nyt KoiraNetissä, jei!
Viime viikonloppuna oli pari starttia juostavana Porvoossa, Javan kanssa kaksi femmaa... Harvoin sanon, että meidän radat tuntuu ihan hirveiltä, sillä ne eivät siltä useinkaan tunnu, vaikka virheitä tulisikin. Oltiin kumpikin jotenkin aivan liisterissä. Molempien ratojen virheet täysin omia mokia. Kontakteilla alkaa kuitenkin tapahtua selkeästi nyt jotakin positiivista.
Hyppärillä vein myös Hania. Hani on niin mutkaton kisakaveri, menee tasan sinne minne ohjaaja vie ja kaikki mitä radalla tapahtuu, johtuu ainoastaan siitä mitä kaksijalkainen tekee. Tehtiin Hanin kanssa nolla ja voitettiin luokka, oho! Mut on ne kyllä niin erilaisia Javan kanssa, aika terapiakoira tuo Hani :D Kiitti Jenna taas! :)
Ledi oli kisoissa maskottina, sai tulla haistelemaan vähän agilityn tuulahduksia, jos vielä joskus pääsisi sinne radallekin asti! Ledi on kyllä sellainen hassu pappaikään tuleva hömelö. Viime viikolla kävin treenaamassa sen kanssa, oli aika hauskaa! Se on niin tyytyväinen elämän perusasioista; kun ympärillä on tärkeät ihmiset, tulee RUOKAA ja pääsee haaveilemaan ulos hajujen maailmaan. Onnellinen koira :)
Tänään treeneissä meno tuntui hyvältä, molemmat meistä keskittyi rataan hyvin ja Java eteni jotenkin kuin ajatus, mitä ei viime kisoissa todellakaan ollut havaittavissa. Korvasi kyllä kisoista jääneen fiiliksen ihan täysin, nyt alkaa selkenemään päässä mitä on treenattava talvikaudella ja näin, ihan jees. Koko kesä ollaan saatu treenata Sari Vähäniityn koulutuksessa ja on ollut vaihteeksi kyllä ihan mukavaa tehdä rataa valvovan silmän alla.
Ainiin ja psst, Javan agilityn valionarvo näkyy nyt KoiraNetissä, jei!
Pari juttua viime viikonlopusta
Paluu arkeen, koulu alkoi... kiva kesä tulikin vietettyä, olisin halunnut vielä käydä maalla ja viettää siellä pidemmän aikaa, mutta se ei onnistunut tällä kertaa. Ensi kesänä sitten!
Viime viikonloppuna skabailtiin ensimmäiset kisat tauon jälkeen. Javan kanssa lauantaina virallisissa kolme starttia, kolme hylkyä (huimaa :), mutta tavoitteet tuli tuloksista huolimatta täytettyä. Lähdin agilityradoille keskittyen vain ja ainoastaan kontakteihin, joten ohjasin aivan päin sitä itseään. Java teki hienon puomin ja An (en vain lieemmin pidä 2on-2off -tyylistä). Ihan hurja muutos, mihin en olisi oikeasti uskonut, ainakaan näin pian!
Toinen agilityrata oli ohjauksellisesti jo vähän parempi. A oli jälleen hyvä (jibijibi!!), puomille asti ei aivan päästy, kun jouduin uusimaan keinun.
Hyppäri oli kiva, olin ihan innoissani rataantutustumisessa radan profiilista ja sain todella hyvän fiiliksen päälle. Olin jälleen hieman myöhässä parissakin kohtaa (täytyy nyt petrata tän ohjauksen suhteen) ja sain Javan työnnettyä väärään putken päähän. Hylyn ollessa alla uskalsin hetken mielenjohteesta testata jäämällä kepeillä todella paljon Javan taakse ja valssaamalla valmiiksi vastaanottamaan yhdelle hypylle (näiden selittäminen on NIIN turhaa, eikä kukaan jaksa lukea, mutta kuitenkin!) onnistui!
Ohjaamisen ja kunnollisen keskittymisen kanssa työsarkaa kyllä riittää, jos se pakka kasaantuisi sieltä pikkuhiljaa.
Sunnuntain shelttimestaruudet: Päivä oli hauska, tuli naurettua vedet silmissä ja vatsa kipeänä kaikenlaisille jutuille, huhhuh...
Javan karsintaradalta 10. Keinun kielto jostain kumman syystä, jota seurasi kuitenkin niin hyvä keinu, että aivan sama! :) Kepeillä seisoin suoraan edessä, joten koiran on ehkä hieman mahdotonta tällöin päästä edes pujottelun alkuun... A hyvä (JES!), puomilta läpi -> palautus. HYL.
Starttasin myös Hanin kanssa, tuloksena kymppi, jolla finaaliin... Finaalirata olikin sitten kiva, oli tosi hyvä fiilis mennä ja oli jotenkin niin hauskaa juosta Hanin kanssa. Kepeillä tuli pientä kaarretta ja törkkäystä ekaan väliin. Vedoissa olin TAAS myöhässä (en vain liiku...). Nollalla maaliin, lopullinen sijoitus shelttimestaruuksissa 3.!
Kiitos Jennalle Hanin lainasta, oli kyllä jees mennä kahden koiran kanssa, äidin & tyttären :) Huomenna juostaan Porvoossa kaksi kisaa Javan kanssa, todennäköistä on, että vien Hania myös hyppärillä.
Olipas jorinat... loppu!
Viime viikonloppuna skabailtiin ensimmäiset kisat tauon jälkeen. Javan kanssa lauantaina virallisissa kolme starttia, kolme hylkyä (huimaa :), mutta tavoitteet tuli tuloksista huolimatta täytettyä. Lähdin agilityradoille keskittyen vain ja ainoastaan kontakteihin, joten ohjasin aivan päin sitä itseään. Java teki hienon puomin ja An (en vain lieemmin pidä 2on-2off -tyylistä). Ihan hurja muutos, mihin en olisi oikeasti uskonut, ainakaan näin pian!
Toinen agilityrata oli ohjauksellisesti jo vähän parempi. A oli jälleen hyvä (jibijibi!!), puomille asti ei aivan päästy, kun jouduin uusimaan keinun.
Hyppäri oli kiva, olin ihan innoissani rataantutustumisessa radan profiilista ja sain todella hyvän fiiliksen päälle. Olin jälleen hieman myöhässä parissakin kohtaa (täytyy nyt petrata tän ohjauksen suhteen) ja sain Javan työnnettyä väärään putken päähän. Hylyn ollessa alla uskalsin hetken mielenjohteesta testata jäämällä kepeillä todella paljon Javan taakse ja valssaamalla valmiiksi vastaanottamaan yhdelle hypylle (näiden selittäminen on NIIN turhaa, eikä kukaan jaksa lukea, mutta kuitenkin!) onnistui!
Ohjaamisen ja kunnollisen keskittymisen kanssa työsarkaa kyllä riittää, jos se pakka kasaantuisi sieltä pikkuhiljaa.
Sunnuntain shelttimestaruudet: Päivä oli hauska, tuli naurettua vedet silmissä ja vatsa kipeänä kaikenlaisille jutuille, huhhuh...
Javan karsintaradalta 10. Keinun kielto jostain kumman syystä, jota seurasi kuitenkin niin hyvä keinu, että aivan sama! :) Kepeillä seisoin suoraan edessä, joten koiran on ehkä hieman mahdotonta tällöin päästä edes pujottelun alkuun... A hyvä (JES!), puomilta läpi -> palautus. HYL.
Starttasin myös Hanin kanssa, tuloksena kymppi, jolla finaaliin... Finaalirata olikin sitten kiva, oli tosi hyvä fiilis mennä ja oli jotenkin niin hauskaa juosta Hanin kanssa. Kepeillä tuli pientä kaarretta ja törkkäystä ekaan väliin. Vedoissa olin TAAS myöhässä (en vain liiku...). Nollalla maaliin, lopullinen sijoitus shelttimestaruuksissa 3.!
Kiitos Jennalle Hanin lainasta, oli kyllä jees mennä kahden koiran kanssa, äidin & tyttären :) Huomenna juostaan Porvoossa kaksi kisaa Javan kanssa, todennäköistä on, että vien Hania myös hyppärillä.
Olipas jorinat... loppu!
Maiju myöhäinen...
...tahtoo toivottaa pienelle mustuaiselleen sylin täydeltä onnea! Javalle tuli 5.8. 5-vuotta mittariin ja pian jo eletäänkin Kaatosateen ns. parasta ikää. Toivottavasti saamme nauttia yhteisistä vuosista vielä kauan ja liitää kentillä vielä toinen samanmoinen. Vierineet vuodet ovat olleet tapahtumarikkaita, opetuksia ja kokemuksia täynnä - kiitokset siitä kaikesta rakkaalle koiralleni!
Reissuelämää
Kaksi karsintojen jälkeistä viikkoa hurahti muilla main, lähdin Roomaan melkeinpä extempore, jossa vietin kaverini kanssa päälle viikon. Vielä enemmän extempore suuntasimme Napoliin ja kävimme mm. Pompei-kylässä, sekä eräässä MIELETTÖMÄN kauniissa rantakaupungissa. Se meri on kyllä aika uskomaton, oli siistiä kellua siellä aalloissa :) Napolin jälkeen pari päivää meni vielä Roomassa ja sitten olikin jo Suomeen lähdön aika.
Olipas kiva reissu, kotimaahan palaamisesta en ole aivan samaa mieltä. Toki on jees nähdä kaikki läheiset ihmiset ja pienen ikävän jälkeen saada taas tiimi kasaan koirien muodossa, mutta kaipuu maailmalle on siitä huolimatta suuri. Reissuelämään voisin melkein tottua, kunhan sais hundenit mukaan!
Huomenna luvassa ekat treenit tämän pienen tauon jälkeen ja parit kisat tiedossa. Hetki kerrallaan, mietintämyssy korvilla.
Eilen oli hauskaa olla katsomassa Jennan & Neonin treenejä. On siinä kyllä hieno pari, jos tuossa vaiheessa meno näyttää jo tuolta, niin mitä onkaan vielä luvassa, huh!? Tutiskaa ihmiset! ;) Perusteellista työtä on Jenna kyllä tehnyt, suuuper!
Olipas kiva reissu, kotimaahan palaamisesta en ole aivan samaa mieltä. Toki on jees nähdä kaikki läheiset ihmiset ja pienen ikävän jälkeen saada taas tiimi kasaan koirien muodossa, mutta kaipuu maailmalle on siitä huolimatta suuri. Reissuelämään voisin melkein tottua, kunhan sais hundenit mukaan!
Huomenna luvassa ekat treenit tämän pienen tauon jälkeen ja parit kisat tiedossa. Hetki kerrallaan, mietintämyssy korvilla.
Eilen oli hauskaa olla katsomassa Jennan & Neonin treenejä. On siinä kyllä hieno pari, jos tuossa vaiheessa meno näyttää jo tuolta, niin mitä onkaan vielä luvassa, huh!? Tutiskaa ihmiset! ;) Perusteellista työtä on Jenna kyllä tehnyt, suuuper!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)