Työvoitto

Viime viikonloppuna kisasimme SyysSkaboissa neljä starttia. Sitä edeltävän viikon huolsin Javan lihaksistoa kuin hullu ja sain jotakin aikaan, joten uskalsin startata nuo kaikki neljä kisaa.

Lauantaina ekalta radalta suht hyvä HYL ja hyvät kontaktit, pieni moka sattui, kun en USKALTANUT (oon ehkä mamo) kääntyä keinulla Javaa kohti, jotta olisin valmiina vetämässä vastakädellä koiran hypylle. Sen sijaan tyrkkäsin koiran takaakiertoon, joten hyl. Olen käsi. Näistä pikkumokista olisi päästävä, varsinkin jos ne tiedostaa jo r. tutustumisessa.

Toiselta radalta paniikkinolla, joka tuntui sellaiselta vääntämiseltä, pelastelulta ja kiireeltä koko radan ajan, etten ollut ihan varma vielä maalissa oliko se puhdas vai ei. Ehdin siinä tohinassa onneksi pitää pääni ja Java istui puomilla hetken... Puhdas rata, jolla toisia.

Sunnuntain ensimmäinen rata oli kiva, mutta sellaista juoksemista, että oikeasti nopeille ohjaajille voi hävitä jo sen vuoksi 6-0! :D Oli tosi hauskaa päästä tälle radalle, eikä luukuttamisen puutteesta ainakaan voinut valittaa.
Otettiin kielto keinulta, himmailin ihan turhaan siellä takana -> Java kääntyy kysymään -> kielto. Mun silmät olivat kuulemma pullistuneet vikan suoran putken kohdalla ”oh shit, mä en ehdi!”, kun piti ohjata sen jälkeen takaakiertoon, joten pelastin sitten tilanteen heittämällä Javan toista kautta ympäri. Vitosillahan ei mitään tee, mutta siistiä on kuitenkin tehdä radat loppuun virheistä huolimatta, ellei nyt aivan kaaoksen puolelle mene.

Viikonlopun viimeinen rata oli minulle todellinen työvoitto. Tehtiin ehkä yksi meidän parhaista kisaradoista koskaan, osaamistasolla ehkä paras (ehkä ehkä ehkä, koska kaikki minut hyvin tuntevat tietää kuinka kriittinen olen siitä mitä teen…). Kaikki kontaktit suoritettiin oikeasti hyvin ja nopeasti, samaan tapaan kuten treeneissä ja muutenkin pelattiin hyvin yhteen, mitä ei ole hetkeen ollut näkyvissä... Puhtaasti loppuun, joka riitti kontakteilla istumisien kanssa voittoon.

Tänään käytin Javan Aistissa fysioterapiassa ja koirasta löytyi kaikki mikä oli arveltavissakin. Selän toinen puoli oli todella jäykkä ja lihas jotenkin "pakkautunut", lantio kiertynyt, rintalihas arka, toinen lapa hieman jumissa... onneksi vain pieniä juttuja, jotka fyssari sai hoidettua hyvin. Java aristi lihaksistoa selkeästi ja sinne painottuneet ongelmat selittävätkin sen, miksi rasituksessa loppua kohden Java on näyttänyt jo paremmalta, kun vertyy.

Ei ihme että Javalla on ollut vaikeuksia hypyissä ja käyttää radalla takapäätään, normaalisti se saa startissa yhden polkaisun kautta täyden vauhdin ja voima tulee takaa, mutta viime kisat ja treenit on menty lähinnä etupäällä, ei hyvä... :/ Nooo, mut eipä ehtinyt onneksi kehittyä mitään hirmuisia juttuja, kun sai nopeasti hoitoon. Nyt sitten vaan lepoa ja ens viikolla taas treenien ja kisojen pariin. Meillä on aika kiva Piirimestaruus-joukkue! :)

Onnittelut vielä Jendelle Neonin (Javan puoli-veli) noususta 2-luokkaan, ja ensimmäisestä luva-nollasta ko. luokassa. Ei huono! ;) Eikä mennyt muuten huonosti Vähäniityn treeneissäkään, hieno pieni hopeinen.

Ledi hengaili mun kanssa SyysSkaboissa katsomassa 1- ja 2-luokkia, jätkä oli kyllä niin innoissaan. Vähän vaan viiveellä toimiva koira ja on sellainen hömelö, jota kiinnostaa kaikki asiat samaan aikaan, joten tuottaa minulle kivasti päänvaivaa ja tukun harmaita hiuksia keksiä keinot miten treenata.

Tänään käytiin Javan fysion jälkeen Ledin kanssa treenaamassa. Otettiin vähän keinua ja käännöksiä, kyllä sinne kupoliin jotain uppoaa, mut hitaasti :) on se kyllä niin hassu, omalaatuinen ja ihana koira! Jos me vielä kisaamaan jossain välissä...

Lopuksi VRT.

Näin ei hypätä...


...Paljon parempi näin.