Tuli, oli ja meni

Lahjojen antaminen on aina kivaa, etenkin jos keksii jotakin toisen persoonallisuuteen sopivaa. Seuraavaksi edessä on kuonojen siirtäminen kohti uusia elämyksiä ajatellen vuotta 2011.

En ole vielä miettinyt tavoitteita oikeastaan ollenkaan vuodelle 2011, ihan hämmästyin, kun käytin Javan fysiossa ja fyssari sattui kysymään tulevan vuoden tavoitteista. Huuli pyöreänä siinä mietin, että öööh!? Olisiko jo korkea aika olla tietoinen tavoitteistaan?

Noh, tärkeimpänä tavoitteena voisi ehkä pitää koiran hyvää fyysistä kuntoa ja terveyttä, kehittyminen harrastuksissa tulee sitten hyvänä kakkosena niiden jälkeen. Java on pysynyt säännöllisten fysioterapiakäyntien avulla hyvässä kuosissa. Se on koira, joka kaatuu lähes jokaisissa treeneissä, liukastelee ulkona, kompuroi metsässä. Syvälihakset siis ovat kunnossa. Ei viitsi koirapoloinen katsoa eteensä... terveys on pysynyt hyvänä, tästä olen erityisen iloinen!

Javan fysioterapiakäynnillä ei ilmennyt merkittäviä lihaskireyksiä. Jäykkyyttä sen sijaan oli lannerangassa ja lapaluiden etuosassa tms., mutta ei mitään merkittävää, jotka kumpainenkin hoidolla ohi. Oli ihana nähdä Javan ilmava ravi saman tien kun astuttiin Aistin ovesta pihalle, pienikin hoito vaikuttaa.

Ledin kilpailut agilityn suhteen ovat ohi. Ainakin viralliset. Sapen toimintaan vaikuttava lääke, jota se syö, on luokiteltu dopingiksi. Jännä juttu sinänsä... Tärkein on kuitenkin pitää Ledi kunnossa. Ensi vuonna se täyttää jo kahdeksan, pian edessä on kastraatio ja loppu vuodesta taas kontrolli sapen osalta. Toivottavasti pysytään Ledin tulevat vuodet tällä mallilla. En haluaisi luopua tuosta koiramorasesta koskaan, ikinä, milloinkaan...

Katse kuluneen vuoden tavoitteisiin ja niiden täyttymiseen. Oikeastaan vuosi 2010 ei pitänyt sisällään minkäänlaisia tavoitteita (joo-o)... loppuvuodesta 2009 pitkälle vuoteen 2010 taistelin motivaatiopulan kanssa, jota ei vain löytynyt treeneihin ja kisaamiseen tarvittavaa määrää.

Vuosi 2010 pähkinänkuoressa:

  •  Javasta tuli agilityvalio toukokuussa ensimmäisessä mahdollisessa kilpailussa
  •  Hyppysertit -> valionarvo mahdollista vastaanottaa vuoden 2011 puolella
  •  agilityn SM-joukkuekisassa minien 4. sija (kiitos joukkuekavereiden!)
  •  Agirotu 2010: minien joukkuehopeaa
  •  agilityn MM-karsinnoista ei puhuta, meinasin jättää kisat välistä...
  •  ohjasin Hanin (Javan emä) shelttimestaruuksissa sijalle 3.
  •  Piirimestaruuksissa Java oli kipeä, ohjasin Hania ATDn toisessa mini-joukkueessa -> Piirimestaruus-joukkuehopeaa
  •  loppuvuosi piti sisällään taistelua Javan kisakontaktien kanssa, joka tuotti tulosta
  •  Javan SM- ja karsintanollat kasaan maraskuussa, joka oli minulle todellinen yllätys...
  •  Matka Italiaan teki ihmeitä
  •  Plussana ryhmäläisten tekemä hyvä työ ja tulokset, sekä mukavat treenit - lämmittää aina mieltä! :) 


Vuoden 2010 aikana halusin oppia tuntemaan Ledin vielä paremmin, sekä kehittää leikkimistä sen kanssa. Agilityn suhteen oli pieniä tavoitteita, lähinnä treenien osalta. Sain ehkä enemmän, kun lähdin hakemaan :) Ledi on hyvä esimerkki koirasta, joka todella haluaa hyötyä tehdäkseen jotain. Kokeilee ja testaa kaiken...

Loppuun vielä: laitoin uusia kuvia joulukuun albumiin, sekä alle pari kuvaa puisista avaimenperistä, koristeista tms. jotka olen tehnyt. 

 
sheltin siluetti

...


Onnea, iloa ja menestystä vuodelle 2 0 1 1 !!!

Joulukoirat

Huh, aika kirpsakka pakkassää. Pääsin tänään työharjoittelusta aikaisemmin joulun kunniaksi ja suuntasin samantien kotiin päästyäni ulos AURINKOISEEN ilmaan. Olipa ihanaa olla ulkona valoisan aikaan ja vielä auringon paisteessa. Enpä muista tällaista joulukussa hetkeen olleen! :)

Käytin Ledin alkuviikosta lääkärissä. Kaksi viimeistä Lediä hoitanutta eläinlääkäriä ovat olleet ihan parhaita. Olen saanut nähdä mm. kaikki Ledistä otetut röntgen- ja ultrakuvat vertailun kanssa ja minulle on selitetty yksityiskohtaisesti mitä niissä näkyi, nyt olen taas jonkin verran fiksumpi ja tietoisempi Ledin tilanteesta!

Verinäytteissä oli kaikki ok, maksa-arvot olivat normalisoituneet ja sappihappotesti näytti normaalia myös. Eläinlääkäri totesi sappeen vaikuttavista lääkkeistä olleen Ledille suurta apua, ja suositteli jatkamaan sitä niin pitkään kuin tarve vaatii, eli todennäköisesti koko Ledin elämän ajan... Suosittelivat myös vuosittaista kontrollia. Tankerolla tavalla selitettynä Ledin sappi ei toimi normaalisti, neste ei poistu ruokailun jälkeen ilman lääkitystä, vaan jää lillumaan sappeen, josta voi seurata ajan kanssa shelteillä yleiseksi todettu mucocele. Uutisista voisi olla ristiriitainen fiilis, mutta minä valitsen onnellisuuden. On todella hyvä, että ongelma huomattiin jo tässä vaiheessa ja Ledi voi luultavasti lääkityksen avulla elää normaalin elämän :)

Keuhkokuvista sain hieman lisälausuntoa. Rakkulaa ja arpikudosta siellä on edelleen, mutta totesivat, ettei tarvitse enää olla huolissaan. Ledin tilanne keuhkojen osalta on hyvä ja mahdollinen kastraatio onnistuu!

Jesss, tällaista tällä erää. Kohta lähden vetämään vuoden viimeiset treenit!

Mukavaa joulua kaikille!

Klikkaa suuremmaksi

Lumous jatkukoon

Hetken tauko tekee hyvää, ja sen hetken piti olla pidempi. Heikko on ihminen. Yritin saada joitakin ulkoasumuutoksia aikaan, mutta en onnistunut toistaiseksi muokkaamaan blogin ilmettä muulla tavoin, kun yläbannerin avustuksella. Kelvatkoon ainakin tovin näin.

Tässä välissä treenaaminen agilityn merkeissä on jatkunut normaaliin rytmiin, Vähäniityn treeneissä ollaan juoksenneltu itsemme näännyksiin säännöllisesti, ja joitakin omatoimitreenejä olen pyrkinyt myös mahduttaamaan viikkoihin mukaan. Työharjoittelu on vienyt suurimman osan päivistä, joten iltapuolen treenaaminen on tällä hetkellä lähes mahdotonta, kun en yksinkertaisesti ehdi hallille vapaavuoroaikoihin. Argh.

Treeneihin olen ollut viime aikoina todella tyytväinen, kyllä sen iän tuoman fiksuuden (aijaa?) vaikutuksen huomaa koirassa radalla tehdessä. Parasta on tuntea koira, nähdä sen todellinen tahto tehdä ja halu pelata yhteen ohjaajan kanssa. Nämä treenit eivät onneksi ole olleet lähiaikoina harvassa, huippu fiilis, joka kantaa pitkän aikaa! Varmaan mun liikkeessä olisi vielä paaaaljonkin tekemistä (ja työtä paiskitaan kokoajan), eikä pikkurilli ole just oikeassa ilmansuunnassa oikeaan aikaan, mutta hällä väliä, jos antaa vaan kaikkensa ja tuntee sen agilityn hauskuuden. Rättipoikki-fiilis treenien jälkeen on niin kivaa!

Java on treenannut keppejä aina silloin, kun olemme poikenneet hallilla, yhdet treenit toi mukanaan vähän takapakkia, mutta seuraavissa asia korjattiin. Nyt alkaa kropan kokoaminen avokulmiin koiralla näyttää hyvältä, sukkulana sisälle ja todella pieni käännös kakkoskepin ympäri pujotteluun. Hurjaa.

Ledin kanssa kokeilin huvikseni yhtä Vähäniityn treenien rataa. Ledi veti kaksi kertaa puhtaasti, eikä oikeasti mennyt edes mitään Ledin tyypillistä pompodipompodi vauhtia tai muuten hölmöillyt, vaan painoi radan läpi tehden jatkuvasti töitä. Kyllä se tuolla meiningillä pääsisi varmaan ihanneaikojen alle, eipä ole ollut ennen näkyvissä moista. Muutenkin tuntuu, että siitä on tullut entistä iloisempi, välillä menee jotenkin pennun tapaan ihan sekaisin. Ei äijän agilitykunto oikein tuollaisia ratoja kestä, joten treenit pidän vielä erittäin lyhyinä. Pian sillä on se lekuriaika, joka tuo vähän jännitystä mukanaan...

Minun puolestani tuo lumentulo saisi jo riittää, alkaa ottaa pikkuhiljaa pannariin tuo jatkuva hiutaleiden leijailu. Valkea joulu on ihan mukava, vaikka en kummemmin kyseisestä juhlasta välitä, sen verta materialistinen tapahtuma tätä nykyä. Onneksi pakkaset ovat pysyneet siedettävissä lukemissa, siitä huolimatta jo tämän kelin vaatiman vaatekerroksen pukeminen tuottaa tuskaa. Taitaa kulua tämä talvi Italian kuvia katsellessa, täytyy imeä niiden kautta lämpöä ja aurinkoa. Näillä mennään.

Ja voi että se Jennan Wii on pikkuriikkinen. Oli hauskaa kun kävivät meillä, Javaa ei edes kiinnostanut koko pentu, näytti lähinnä siltä, että halusi kieltää koko rääpäleen olemassa olon. Reilu. Ledi rakastaa kaikkia karvapalluraisia, haluaa aina hoitaa niitä. Ledi on sellainen setä-koira.

Videoita:
  • Javan pentuvideo (laitoin takaisin tämän vanhan videon, YouTube herjasi joskus, niin jouduin poistamaan)

Ja koska rakastan valokuvaamista yhä enemmän...

Kolin valloitus kesällä 2008

<3