Menossa

Eilen kaikki koirat pääsivät radalle, ja nyt ei kukaan näyttänyt minulle keskisormea, aika jees! Moona ei yrittänyt hajottaa itseään kertaakaan, ja A:n suoritustapa oli maltillinen. Moonan kanssa on kyllä niin kiva treenata, rakastan sen taistelutahtoa, ja sen hurjaa tarmoa roikkua juuttipatukassa. Ledin kanssa hölmöilin vinokeppien kanssa oppiakseni lisää, ja oli aika hienoa huomata, kuinka Ledi hiffasi jutun jujun. Kaikki koirat treenasivat vähän kontakteja, umpikulmia putkille, keppejä, sekä putki/kontakti -erottelua. Javalla oli huippu tatsi keppikulmien suhteen, ja treeneistä jäi kokonaisuudessaan hyvä mieli.

Tänään piti taas käydä moikkaamassa pennut, nyt alkaa olla ensimmäisiä haparoivia askelia kuvioissa ja simmutkin ovat jo auki. Mua niin nauratti tänään, kun makailin sängyllä ja olin vuorattu pennuilla. Yksi tuhisi korvan juuressa, ja ne kaksi muuta yrittivät hakea parempaa asentoa nukkumiseen tunkemalla päätä mun naamaan. Todella ergonominen asento väsymyksen taltuttamiseen, eli tähän tapaan hoituu nukkuminen:

 

Java sijoittui toiseksi ATD:n vuoden agilitykoira kisassa, hieno mimmi! Onnittelut SM-4 Essille ja Katrille, jotka pokkasivat 1. palkinnon. Myös Jende ja Javan puoliveli Neon ansaitsevat onnitteluja osakseen ATD:n Vuoden tulokas -kisan voitosta! :)

"Tomorrow always comes, and today is never yesterday."

Eilen keskityin heingailupuoleen Jennalla, Jenna sai lattiat kiiltämään puhtaudesta innokkaasti siivoten, ja minä tuotin lisää katsojamääriä netin videoihin. Pentulaatikon äärellä tuli jälleen vietettyä muutama tovi... On ne kyllä kivoja, ja tykkään yli kaiken, kun saan seurata pentueen kehitystä ihan näin varhaisesta vaiheesta alkaen. Jännää nähdä sitten myöhemmin, kun tyypit kiitää maailmalla :)

Viime viikko oli treenien osalta kyllä mielenkiintoinen, jospa tällä viikolla keskarit pysyisivät paremmin piilossa, ja voisimme keskittyä itse asiaan, treenaamiseen ja itsemme kehittämiseen... On ajatuksia tuottavaa käydä välillä kaaoksen puolella, mutta rajansa kaikella. Hahah.

Eilen olin kouluttamassa paria ryhmää, ja on kyllä aika huippu fiilis huomata kehitys koirakoiden kohdalla! Haasteet on parhaita, usein on vaikeaa edes kuvitella, miten hyvä lopputulos voi olla. Mukaan tarvitaan roimasti suurta tahtoa kehittyä, uskoa, takapakkia, itsensä kasaamista ja monia yrityksiä. Resepti ohjaajan onnistumiseen, ja työn tuottamaa tulosta katsellessa ei voi olla kuin onnellinen.

Sunnuntai möllöttelyä. Tuo haukotus on niin hauska, 

ja samainen kaveri yritti syödä mun nenän! :)

Little fighters

Ohlalaa mikä treeniviikko takana!

Tiistaina iltapäivästä kävi suunta kohti hallia kera Jennin ja parsoneiden. Minulla oli koko kolmikko mukana, Moonakin, sillä se on edelleen hoidossa meillä. Ledi ei treenannut tällä kertaa, noiden kahden sheltin treenaamisessa ja parin parsonin treenien avustamisessa meni ihan kohtalaisesti aikaa.

Aloitin Moonan kanssa, ja voi jessus sitä taistelun määrää. Pohdimme siinä muutaman tovin voimmeko tehdä yhteistyötä vai emme, meni varmaan 10min ennen kuin löysin jonkinlaisen sävelen tekemiseen :D Moona veti mua ihan 6-0, näytti näkyvästi keskaria ja yritti siinä sivussa hajottaa itsensä, huh!? Loppujen lopuksi sain treenin sujumaan ihan ok, rata sisälsi Moonalle vaikeita käännöksiä. Myös A alkoi sujua, kun palkkailin useampaan kertaan Moonan suoritustapaa rauhallisemmaksi. Ensimmäinen A oli suht selkäpiitä karmiva, Moona tuli hullun kovaa ja voimalla harjan yli, suoraan alastulon loppuun... Hetken keräilin itseäni ja katselin onko koira palasina vai ei, mitään ei onneksi käynyt, hurja otus. Mut että mä tykkään koirista joilla on kunnolla luonnetta ja tahtoa tehdä!

Javan kanssa tein radan pariin kertaan + lopuksi treenasin itsenäistä suoritustapaa kontakteilla, joka meni ok, vauhtia saisi olla enemmän. Otin myös Javalle vaikeita jyrkempiä lähestymiskulmia kepeillä. Perustreenit.

Keskiviikkona oli vuorossa Sarin treenit ja nyt todisimme jälleen meidän olemassa olevan kääntöpuolen, joka on totaalinen kaaos. Sarikin totetsi ettei ole nähnyt Javaa koskaan sellaisena kuin ke, enkä kyllä minäkään pitkään aikaan.

Koiralla oli hukassa korvat ja varmaan silmätkin. Nyt oli Javan vuoro näyttää oikein kunnolla miltä näyttää keskisormi... Haistatti mulle heti ensimmäisessä lähdössä, varasti. Nosti ahteria ja hiipi lähdössä kokoajan, mikä on todella harvinaista. Rata meni tämän mukaisesti. Javalla oli raivokas sukkulavaihe päällä, suihki sinne ja tänne, ei kääntynyt mitenkään päin, jätti kepit kesken yms. Ja mun viimeinenkin ripe ohjaamistaidosta oli jäänyt lämmittelylenkin varrelle, olisi kai pitänyt käydä hakemassa... Huh, mitkä treenit! Palautti kivasti ja toi lisää pilkettä silmäkulmaan, sekä voimaa yrittää enemmän!

Eilen kävin hakemassa mattoa, ja kunhan saan puuniittarin käsiini, niin vuoraan sillä alastulopalan ja pikkupuomin. Jee! Matto-ostoksilta kruisailin Vantaalle ja kävin ennen koutsaamista morjenstamassa pikaisesti pennut, ja sitten hallille. Voin edelleen todeta rakastavani kouluttamista, ja kerta kerralta enemmän. Mulla on ehkä maailman paras ryhmä, ja se ryhmähenki on jotain niin... :) I'm so happy!

Kunnon kevättä odotellessa, pidetään hännät ja peukut korkealla, jotta tämä lumi väistyisi pian pois lämpöisen ilman alta!

Pyörteessä

Viikonloppu on aina tervetullut asia! Perjantaina saimme lauman kanssa jälleen seuraa Tiinasta ja Neldasta, tällä kertaa käveltiin mukava parituntinen Ojangon maastoissa. Itse kentät ovat niin lumisessa kunnossa, että on aika hyvä, jos sulavat ennen kesää :D Koirilla oli ihan superhauskaa juosta ja temmeltää keskenään, energiaa paloi lapasilla leikkiessä yms., ja lenkin jälkeen olikin väsyneitä kavereita kämppä täysi! Moonalla ja Neldalla synkkasi hyvin. Minä niin tykkään Moonasta, mun puolesta se voisi ihan hyvin jäädä meille!

Takatalven puskiessa päälle, paineltiin eilen virkistävä ja pitkä lenkki lumisadetta vastaan. Hanki kantoi kivasti koiria, joten saattoivat juosta kevyesti missä vain. Ei käy pienelle kropalle liian raskaaksi, kun ei tarvitse rämpiä lumessa. Ilta menikin sitten pentuvahtina ollessa, ja nopeasti menikin, on niissä myyrissä vain jotakin niin viehättävää. Ovat välillä niin hauskoja, kun menettävät hermonsa, jos ei tule maitoa. Haha, hellyyttäviä pikkuisia koiran alkuja.

Tää tyttö miettii ja pyörittää, mitähän maailmalla on annettavaa =)

Pari uutta kuvaa - Talvi 2011

Miun pieni kaatosade

"The journey of a thousand miles must begin with a single step."

Minun on kai ihan turha kieltää, etten olisi aivan hullaantunut Hanin kolmanteen pentueeseen. Jos joku tulee väittämään, ettei parin päivän ikäisissä pennuissa ole mitään nähtävää ni... voisin viettää pentulaatikon äärellä tuijottaen niitä mönkiäisiä 24/7 :D mut voi saada vain repimällä sieltä pois, hah! On ihan mieletöntä seurata miten lähtevät tuosta kasvamaan. Yleensäkin kaikki pentutreenit yms. ovat niin hauskoja, kaikki on pennuille niin uutta ja ihmeellistä, se into ja ilo on ihan käsittämätöntä! Sama ihmislapsilla, ihailen sitä hetkessä elämisen taitoa! Olisipas hauskaa päästä joskus kouluttamaan ihan kunnolla penturyhmää :)

Yksi toiveiden täyttymys tuli myös koettua, kun sain olla seuraamassa pentujen syntymää maanantaina. Aamusta ryntäsin heti päivystämään tilannetta, Hani oli niin sen oloinen, että aloittaa mukuloiden puskemisen maailmaan minä hetkenä hyvänsä, ja alkoihan se sitten puolen päivän jälkeen. Eipä olisi oikein voinut jättää Jennan työaamun ajaksi yksin...

Eilen kävin treenaamassa kaikki koirat, kiitos jälleen seurasta Jenni ja parsonit! Javan ja Moonan kanssa tein puomia, keinua, putken umpikulmaa ja keppikulmia. Myös käännöstreeni oli ohjelmassa siinä sivussa ja pöytää treenattiin myös, huuh, kun sitä tuleekin treenattua vähän! Javan keppikulmat olivat oikeasti aivan törkeän hyviä, lähetin puolesta välistä hallia avokulmaan ja toimi niin hyvin, ei pienintäkään ongelmaa. Ainoastaan vähän tiukempi avo tuotti hankaluuksia, mutta saatiin sekin toimimaan, ihan huima edistys! :)

Moona oli myös tosi hyvä, se oli todella innoissaan päästessään tauon jälkeen hallille. Keppikulmat toimivat hyvin ja käännöstreenit kanssa, puomi parani myös ihan huimasti, kun sain juonen päästä kiinni. Moona on kyllä todella kiva koira, harva sheltti on noin raivopäinen ja sisukkaasti kiinni lelussa, ainutlaatuinen tapaus. Ledi hömppäsi taas jotakin pientä, ja on jätkä kyllä niin onnellinen, kun nokan suunta käy kohti hallia =) Treenien jälkeen heitin lenkin Malminkartanon jättärillä, alla oleva kuva sieltä.

Ledi, Moona & Java

Tänään oli vuorossa Javan kanssa Tuulia Liuhdon treenit. Sai juosta ihan hulluna, käy kunnon sprinttitreenistä kun juoksee 15min putkeen, paras fiilis! Meillä toimi hyvin ja Java tuntuu vain paranevan, saa nähdä koska sitä putoaa :D Muutamia juttuja jotka ovat treenilistalla, täytyy vielä vahvistaa ja voisihan sitä olla vieläkin tarkempi ohjauksessaan, mutta muuten oikein jees. Tykkäsin treeneistä kovasti! :)

Huhhuh, jokohan tää olis tässä? Vielä pari kuvaa, sitten unille!

 Tui tui, ihania pentuja ovat kaikki !

"The world is like a mirror you see? smile and your friends smile back."

Sama meno jatkuu edelleen, kuin muutamia vuosia sitten, Moona on ihan Javan idoli. Se seuraa sitä lenkeillä, ja on jotenkin niin ylpeän oloinen, kun saa kävellä häntä pystyssä Moonan vieressä.

Moona tulee hyvin juttuun myös Ledin kanssa, ja on sopeutunut hyvin meidän laumaan. Huomenna ehkä treenaamaan, jee! =)

Java 8-viikkoa vanhana ja Moonan häntä

Ledi ja Moona unilla

Alla kuvia vielä toistaiseksi keskeneräisestä luomuksestani, en malta vain olla laittamatta kuvia, kun olen vaihteeksi niin innoissani! Tein miniatyyripuomin, joka menee kasaan. Täytyy kiinnittää vielä matto päälle, jotta koirien tassut eivät luista. Jos jollakin lukijalla on mielessä mistä saisin halvalla kokolattiamaton tyyppistä mattoa, niin olisin kiitollinen informaatiosta! Ostin muutaman pienen kynnysmaton, mutta olen vielä mietintäasteella, onko sittenkään niin hyvä päällystää puomi pienistä paloista... Mutta, itse kuviin, tittidi tittidii!

Miniatyyripuomi. Alle täytyy kehitellä vielä parempi tukisysteemi, kuin kuvassa oleva.

Taustalla isompi alastulopala, joka myös mattoa vaille käyttökunnossa!

Miniatyyripuomi kasassa. Helpottaa huomattavasti säilytystä ja kuljetusta esimerkiksi autossa, jos jostain syystä on tarvetta :)

Kyllä kaikenlainen remppaaminen ja askartelupaskartelu on sitten hauskaa! Tarvitsisin niin oman verstaan, koirillakin on vähän ihmettelemistä mun touhuissa. Vähän väliä saa nyös varoa, koska niiden hännät luiskahtaa maalipurkkiin, ja saavat näin isomman valkoisen tupsun hännänpäähänsä :D

Kisoja ja kavereita

Eilen treffattiin Päivi ja Jenna Vertin (Javan isä) 10-vuotis synttäreiden merkeissä. Tehtiin lenkki, jonka jälkeen koirilla oli edessä erittäin mieleinen osio, kakun syöminen. Huh sitä hotkimisen määrää, etenkin Wii-pentu näytti kuinka kuuluu syödä, yhdellä suupalalla kaikki alas, ja kaverin lautaselta puolet kanssa! Oli siis ilmeisesti hyvää. Oli kivaa, törmäillään taas! :)

 

Lauma, Mimonseja ja pari muutakin :)

Wii istuu myös niin nätisti, hieno pentu!

Tänään oli vuorossa ihan superkiva kisapäivä Riihimäellä. Tiina ja Nelda olivat jälleen mukana tutustumassa agilityn ihmeelliseen maailmaan, ja samalla sain kisapaikalle kyydin - kiitos kovin seurasta ja kyydistä! Mulla oli kaikki koirat mukana, Jennan Moonakin, sillä se on nyt hoidossa jonkin aikaa Hanin synnytyspuuhien vuoksi. On niin kivaa, kun Moona tuli tänne, ensi viikolla käyn todennäköisesti treenaamassa kaikkien koirien kanssa! =)

Fiilis oli mitä mainioin juosta kaikilla tämän päivän radoilla, luotto omaan tekemiseen ja koiraan, sekä keskittyminen suorituksiin oli aika suurissa lukemissa. Tätä olotilaa lisää kiitos! Kaikki radat olivat hyviä, molemmilta hyppäreiltä sinkoilun takia hylky, mutta muuten kivaa menoa. Agiradalta nolla ja 2. sija.

Javalla oli aika hauskaa tänään, tosiaan tuo sinkoilu, hmmm... eipä ole hetkeen tapahtunut moista, mutta parempi edetä, kun olla liian kiinni kädessä. Molemmat puhtaasti omia mokia, Java tarvitsee aika paljon valmisteluja käännöksissä ajatellen seuraavia esteitä ja sössin sitten niissä... Heti kun radat ovat profiilitaan vauhdikkaita, homma muuttuu meille hankalammaksi. Agirata oli ihan ok, joku käännös siellä levähti ja kontaktit jotenkin hitaanlaiset, mutta ihan jees! Alla vähän videpätkää moisista liitelyistä.

 

Huhhuh, se Hani jännittää kyllä NIIN paljon, Javan toiset puolisisaret pullahtavat pian maailmaan ja voi vain toivoa kaiken menevän yhtä hyvin kuin aikaisemmin!

Lautakasat valloittaa mun asuintilan, lisää agilityestettä pukkaa... ainakin yksi pidempi alastulopala on mattoa vaille valmis, ja lisäksi on sellainen luomus myös valmistumassa, josta olen aika iloinen! Ja jos joku ajattelee onko mulla muuta elämää, niin on kyllä, mutta tämä on ehdottomasti elämäntavoista paras! :)

Woooof !

Koska olen hurjistunut kirjoitustahtini suhteen, annan palaa, kun intoa kerran riittää!

Tein pienen koosteen treeneistä, Ledillä on aina niin hauskoja ilmeitä :)



"Käännä kasvosi aurinkoon, niin et näe varjoja"

Kevät kevät kevät. Voi olla, että moni muukin jo innosta puhkuen odottaa kuivia teitä, lumettomia lenkkimaastoja, treenejä ulkona ja auringon kunnolla lämmittäviä säteitä, aah! =) Tulkaa jo kunnon kevät ja kesä, nyt on European Openiin lennotkin plakkarissa, jee! En malttaisi odottaa heinäkuuta enää yhtään, toivottavasti kaikki menee kuten leffoissa. Tarkoitus olisi viettää aikaa Itävallassa vähän pidempään vielä kisojen jälkeen, joten pääsee taas näkemään vuoret yms. Oi oi, kunnon road trip siintää edessä :)

Viime viikolla teimme Päivin ja shelttien kanssa mukavan lenkin Seurasaaren ympäristössä jäällä. Aurinkoa riitti, ja sekä koirilla, että meillä oli mukavaa. Muutamia kuvia otin myös. Porukkaa oli paljon liikenteessä hiihtäjistä koiriin, mutta ei haitannut menoa. Ledille tekee todella hyvää saada enemmän koirakohtaamisia, ja on mielenkiintoista seurata sen käyttäytymistä tilanteissa.

Eilen kävin jälleen kuvaamassa Outin Halo pentua ja samaan syssyyn tuli myös kivoja kuvia omista koirista. Pidän valokuvien kuvaamisesta niiiiin paljon, pitäisi enemmän kokeilla omia rajojaan ja alkaa laajentaa aihealueita. Ei sillä, ettei koirien kuvaaminen olisi jo tapeeksi haastavaa, esimerkiksi liikkuva koira ja vaaleammat koirat ovat minulle todella hankalia, se on todettu monesti! :D

Tänään kävin testaamassa kontaktien toimivuutta ja hakemassa tilannekatsausta sen suhteen mitä olen viikossa parissa saanut Javan kontakteille aikaan. Ajeltiin Tiinan ja Neldan kanssa Riihimäelle epävirallisiin kisoihin, jotka tulivat juuri hyvään saumaan. Oli ihana ilma, kevät selkeästi tekee tuloaan, kun aurinko lämmittää jo noin paljon. Juostiin rata kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla Java tuli puomilta läpi, mikä oli jes, sain vähän muistuteltua. Toinen rata jees, puomi saisi olla vieläkin parempi ja viimeisillä hypyillä putosi yksi rima, jokin arviointivirhe ilmeisesti, kun Java rojahtaa hypyn päälle... Mutta olipas taas kivaa päästä radalle Javan kanssa!

Alla video toisesta startista:

Kisaamisen jälkeen käytiin kävelemässä ja samalla ottamassa vähän kuvia, sekä kotimatkalla safkaamassa. Kiitos seurasta Tiina, oli mukava reissu! =)

Päivitystä talven kuva-albumiin TÄÄLLÄ.

Lenkillä Riihimäellä

Java ja Aino heiluttaa

"The obstacle is the path"

Se on jo maaliskuu, kaverit! Kävin tässä pari päivää taaksepäin silittelemässä Hanin massua, ja voi jessus, että se on iso jo nyt! Tunsin ehkä pieniä potkun yrityksiä, huii... :) Javan puolisisarten olisi määrä syntyä noin parin viikon kuluttua, jännittävää!

Eilen kävin treenaamassa Javan kanssa vähän puomia ja kokoamista käännösten merkeissä. Ledi hömppäsi jotakin pientä. Treenien jälkeen tein mukavan lenkin Malminkartanon jättärillä. Oli ihan tajuttoman upea sää, ei paljoa ihmisiä liikkeellä ja oli yksinkertaisesti vaan ihan super kivaa! :) Niin ihanaa, kun paistaa aurinko ja ilma alkaa lauhtua kohti kevättä, ihan uudenlainen virta puskee päälle!

Täältä löytyy muutamia kuvia lenkeiltä.

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

puoli-sisarukset Java ja Neon kytiksellä

 Ledin riemua :)