Lux 11vko

Eilen Luxille tuli täyteen 11 viikkoa. Korkeutta on kertynyt huimat ~21,5-22cm, joten kyllä tuo sitkeä tirriäinen näyttää kasvavan! Punninnut en Luxia ole, mutta selkeästi näyttää siltä, että muutaman päivän sisään on poika saanut massaa. Tuntuu sylissäkin jonkin muun painoiselta kuin höyhen :)

Alla vähän 11vko kuvia:
(ja koska olen innokas kuvaaja, löytyy täältä lisää).

 Tuo häntä :)

 Panta on vielä vähän liian suuri.

 Puolisisarukset Lux ja Java

Parempi päivä

Tänä viikonloppuna meitä vei Stadi Games, starttasimme Javan kanssa neljä rataa. Lauantaina ei osattu mennä suoraan ja ohjaukseni jäi yritykseksi. Sunnuntaina sitten…

Lauantain hyppärillä tuli okserin rima alas, miten olisi se yksi askel ja malttaminen? Riman putoaminen sai minut kokeilemaan loppuradalla jotakin suunnitelmistani poikkeavaa ja ketuiksihan se meni. Ei sinänsä, vitosillahan ei mitään tee, mutta olisi kai syytä opetella ohjaamaan radat virheidenkin jälkeen sujuvasti ja suunnitelmien mukaan loppuun? Olisi.

Agirata oli hyppyrataan verrattuna helppo ja sehän se monesti kostautuu. Java ei lukenut ohjaustani alkusuoran päässä olleelle hypylle normaaliin tapaansa ja siitä kielto. Javan pitäisi siitä ohjauksesta hypätä, mutta… Tuloksissa luki hyl, ilmeisesti koskin esteeseen vaikken ollut lähellä yhtä ainoaa estettä. Hmmm?

Mun kai pitäisi kehittää ennen startteja joku ääretön "aggressiivisuus" ylleni, että saan puristettua itsestäni kaiken irti. Sunnuntaina mentiin aikalailla sillä fiiliksellä (johtuen omista sössäilyistä lauantain radoilla) ja hyvin taidettiin mennä. Agiradalta tuli nollavoitto suht kivalla suorituksella, vähän siellä oli näkyvissä sitä tyypillistä kysyykysyykysyy-menoa, mutta tyytyväinen olen! Jokainen este tuntui taistelulta ja maaliin pääsy helpottavalta :D

Hyppyradalta saatiin myös aikaisiksi nollavoitto n. 20 sadasosasekunnin turvin, Jenna ja Neon tulivat tiukasti meidän takana. Niin samoissa ajoissa nuo sisarpuolet menevät, että tiukkaa tekee. Kun tulisi molemmille joku päivä vielä ihan nappiradat, niin pääsisi kisaamaan kunnolla ;D Onnea tyypit! Javan toinenkin velipuoli Kriisi kisasi ensimmäiset kolmosten startit tänä viikonloppuna ja hyviä juttuja oli näkyvissä, kyllä näitä nuoria ja hyviä koiria vaan puskee 3-luokkaan kovaa vauhtia :)

Molempien ratojen yhteistuloksella Java voitti myös Friskies Cupin osakilpailun. Huuh?

Pienisuuri pentu Lux sai taas huomiota osakseen kisapaikalla (ja olla Minimonsin kisamaskottina kannustamassa sisaruksia). Missä tahansa pennun kanssa liikkuukin, on varmaa, ettei matka etene kuin muutamia metrejä kerrallaan, ellei sitä piilota laukkuun. Siellä se Lupus meni taas häntä pystyssä ja monta rautaa tulessa kisapaikalla, odotan niin millainen siitä tulee isona!

Ledi oli myös mukana kisoissa. Kyttään sen vointia nyt kuin haukka ja tuntuu, ettei sillä ole tällä hetkellä kaikki ihan ok. Täytyy nyt seurata ja sitä mukaa viedä se taas Viikkiin, jos alkaa näyttää siltä… ikäviä nämä.

Javan sunnuntain radat alla:

Nyt se on virallista

Java on nyt virallisesti FI AVA FI AVA-H Minimonsin Downpour. Hieno pieni koirani!

Lux saavutti alkuviikosta hurjan 10 viikon iän, on se jo iso! Jokainen päivä pennun kanssa on ollut ihmeellinen ja yllätyksiä täynnä. Olen vienyt Luxin joka päivä jonnekin ja reipas se on ollut kaikkialla, helpottaa elämää kummasti. Lisäksi jos muistelee Ledin pentuaikaa, niin en voisi olla (jälleen kerran) kiitollisempi pennusta, joka on mennyt häntä pystyssä tähän mennessä kaikkialla!

Naksuteltu ollaan myös, jokaisen safkan aikaan jotakin pientä, eli lähinnä olen opettanut penneliä käyttämään aivojaan :) Huvittaa vähän, sillä yleensä kai ensimmäinen asia jota pentu tarjoaa, taitaa olla istuminen, mutta Lux on keksinyt pyörimisen vasemmalle itsensä ympäri. Se on sisäistänyt tempun niin hyvin, että eilenkin kesken leikin pyörähteli muutamia kertoja lelu suussa ja jatkoi taas juoksemista. Miksi tehdä etenemisestä helppoa? Pussiin ja putkeen tuo on päässyt hallilla leikin lomassa pari kertaa, kun keksi putken jo itsekin... Treenaamaan meillä ei ole mikään kiire, jos sitä edes treeniksi voi pennun kanssa kutsua :)

Java on treenannut aika vähän ja treenit ovat käyneet joiltain osin jopa tylsiksi... Treenaan todennäköisesti osaamistasoon nähden liian helppoja juttuja, vaikka hetki sitten asiat, joita olen toteuttanut viime treeneissä, olivat meille vaikeita. Missä välissä tuo koira on oppinut ne? Yksinään käynyt hallilla? En ihmettelisi. Ensi viikolla pääsemme taas liitämään Sarin silmien alle, joka on ihan huippu juttu!

Ledi pääsi myös liitämään viime viikolla ja oli ihan innoissaan menossa, mitä vaan ruuan eteen :) Olen miettinyt, että pitäisikö siltä ajaa tässä turkin ajo buumin ohessa myös karva matalaksi? Kesät ovat olleet Ledille aika tuskaa tuon reuhkan kanssa... Nyt sillä ei oikeastaan ole edes pohjavillaa, "ainoastaan" tajuton kaulus ja paljon pitkää karvaa, mutta ei varmaan tekisi Ledille pahaa olla vähän kevyemmällä peitekarvalla.

Lux 10vko: pari kuvaa alla ja loput täällä, suuri kiitos Tiinalle kuvista!


 Hauskaa, että Luxin ilme on samalla tavalla  " ilkikurinen " kuin Javan :)


Sumussa

Pikku-susi kasvaa ja se on jo iiiiiiso jäbä, ainakin omasta mielestään. Tänään eräs ryhmäläiseni nauroi, kun tyyppi oli häntä pystyssä valmiina ottamaan lähes matsia isojen urosten kanssa. Voi huuuh, ei taida olla naurun asia enää hetken päästä? En oikeasti tiedä mikä monsteri tuon pienen suloisuuden alla piilee, mutta on se vaan ihanan kamala silti! Pidän sen taistelutahdosta niin paljon ja pennut on muutenkin ihan parhaita, kun niiden kommelluksille saa aina nauraa! =)

Agilitykin tuntuu olevan niin tuon pennun geeneissä... tänään se oli Sporttiksella taas mukana kun olin kouluttamassa. Siellä se pennu veteli yksin putkia, yritti kiivetä puomille, halusi leikkiä rimoilla kun siirtelin niitä sopiviin kohtiin, tappoi leluaan ja juoksi edes takas hallissa. Ihmiset eivät sitä kummemmin kiinnosta, mutta menee häntä heiluen tervehtimään, jos joku sattuu sopivasti sille juttelemaan. Lux seuraa minun tekemisiä aika hyvin, mutta vääntää sen kanssa saa jo nyt, jos sille osuu tahtovaihde päälle. Ihan erilainen pentu kuin Java, joka oli kolmiviikkoisesta alkaen kuin mun varjo, tämän kanssa saa luultavasti tehdä töitä. Meillä on Luxin kanssa edessämme mielenkiintoinen tulevaisuus :D Voi voi.

Lupuksen tämän hetken painosta ei ole mitään tietoa, mutta korkeutta on epämääräisten mittausteni mukaan nyt 9-viikkoisena ~20,5cm.


Alla vähän kuvasarjaa:

 Joku saattaa olla hieman ylpeä lelustaan.

Kingi-Ledi<3

 Lux, 9vko :)

" Kohti ääretöntä ja sen yli. "


Muutamia uusia kuvia löytyy nöistä albumeista:

Leluja pörrää

Java pyrähti Kirkkonummella tänään pari starttia. Ohjaajalla oli ehkä maailman eniten "syön pääni" -olotila ennen ratoja, mutta päätin vetää täysillä ja keskittyä. Musiikissa on voimaa! Tämä oli tärkeä kisapäivä minulle, pystyin hyvään suoritukseen vaikka olin todella väsynyt. Juoksimme Javan kanssa kolmannen tuplan tälle nollien keruu kaudelle, kaksi nollaa, joista agilityrata vei voittoon ja hyppyradalta 2. sija. Yllätyin hyppärin ajasta, sillä Java sinkosi aivan väärään suuntaan putkelta ja asui pussissa piiiiiiitkään, joten aika jee! Java on miun hieno pieni superkoira <3

Lux jatkaa sosiaalistumistaan, pakkasin pennun mukaan autoon ja kisapaikalla sitä odotti monet leikkihetket kisahumussa. Tyyppi on niin reipas, häntä pystyssä ja pelottomana vetää kisapaikalla eikä pelkää oikeastaan mitään. Naurattaa sen tomera asenne maailmaa kohtaan, pienen pieni Lupus :)

Kohta voisi tehdä juoksulenkin ja sen jälkeen "rauhoittua" jännittämään illan matsia!

Javan radat alla:



See ya!

Huippu treeniviikko

Elämä yhden pennun ja kahden aikuisen koiran kanssa saattaa tuottaa omat haasteensa. Pieni 8,5 viikon ikäinen monsteri kun ei voi ihan tuon ikäisenä vetää samoja lenkkejä mitä aikuisten kanssa teemme, saati sitten lähteä juoksemaan, joten ulkoilut yms. täytyy sovittaa vielä omaan järjestykseen.

Javan kanssa olen pyörähtänyt paristi hallilla tällä viikolla ja on kyllä ollut oikeasti ihan mahtavia treenikertoja molemmat. Nyt saatan todella ymmärtää mitä ihmiset tarkoittavat puhuessaan koirasta, joka alkaa olla agilityelämässä parhaimmillaan. Huh, pitää nyt olla onnellinen tästä mahtifiiliksestä ja koirasta, joka on ollut kuin ajatus, saattaahan sitä jossain välissä pudota risukasaan :D Hahhah, mut pienikin treeni vie eteenpäin!

Lupus on ollut mukana kaikkialla missä minäkin, raahaan sitä ihan jokaiseen paikkaan minne vain suinkin voin. Pyrin leikkimään sen kanssa jokaisessa tilanteessa, paikassa ja alustoilla/pinnoilla yms. Pentu on aika ärhäkkä ja vahva tapaus, ilmeisesti kovin samantapainen kuin isänsä, odotan niin mielenkiinnolla millainen tyyppi siitä kasvaa =D Hevostallillakin vain murahteli niille mammutin kokoisille eläimille, otti lungisti ja veti unet kameralaukussa. On kyllä kaikesta säädöstä huolimatta ollut juuri sellainen shelam pentu tähän mennessä kuin toivoin. Pidän tuossa pennussa mm. sen taistelutahdon lisäksi suuresta periksi antamattomuudesta ja sitkeydestä, jota toivoin todella paljon kolmannen koiran kohdalle.

Pentu lähti Javan kannustusjoukkoihin myös ASTn epävirallisiin kisoihin, olisin kovasti tahtonut treenata kisatilanteessa keinua, mutta sitä ei radalla tällä kertaa ollut. Tehtiin Javan kanssa ihan kiva rata, jota seurasi nollavoitto. Puomi ja A olivat hyviä, vapautin melkein heti ja tätä me juuri tarvitaan, muutenkin meno tuntui rennolta ja varmalta. Lux sai Javan avustuksella hauskan palkintolelun, narulelun jossa on karvaa ja tyyppi tykkää siitä hirmuisesti :)

Huhhuhuuu, pahoittelen tätä pursuilevan innon ja ilon vuodatusta, mutta näiltä osin olen vain niin kovin onnellinen! 

 Oli  k i v a a !


 Lupus 8,5 vko

Lux, tallikoira, 8,5 vko

Lisää kuvia täällä.


Javan treenivideo tässä alla:




Minä TAAS

Pikaisesti, ette näemmä pääse minusta eroon. Oli kiva ja lämmin kisapäivä tänään Helsingin Kivikossa, aurinko paistoi jopa niinkin hyvin, että pään sisällöstä oli tulla höttöä. Täytyy niin muistaa juoda, jotta keskittyminen pysyy päällä kokoajan.

Mulla oli mukana Java ja pentu, Lux pääsi ihastelemaan jälleen kisahumua ja oli paikalla kuin kotonaan, leikki ja temmelsi. Monilta tuli kommenttia, että aika itsevarma ja reipas koiran alku, hieno pieni pentu :) Luxin sisko oli myös mukana ja lähti samalla reissulla maailmalle. Oli mukavaa tavata hyvällä ajalla Kirsi, jonka luokse Ouluun tyttöpentu lähti matkustamaan. Nähdään taas!

Veli ja sen sisko

Veli-paimen kyttää siskoa


Javan skabat menivät hienosti tänään ja radat olivat aika helppoja. Ensimmäiseltä radalta nollavoitto, olen todella iloinen meidän ratatyöskentelystä ja siitä, etten lähtenyt ajatuslinjalle: "onpa helppo", jonka kautta olisin voinut kosauttaa radan unohtaen ohjaamisen. Selkeästi tässä on tapahtunut kuluneen vuoden ja talven aikana jotakin. Pysäytyskontakteilla voitto oli aika mahtavuutta. Toisella radalla java luuli keinua ilmeiseti puomiksi -> tuli ennen aikojaan pois, mur, joten uusin ja uusinta keinu olikin nätti. Vahvistusta, vahvistusta! Radan alku oli todella hyvä, keskityin hyvin ja Java kesti A:n alastulon todella jees vaikka juoksin pitkälle eteen. Näin sen vaan pitäisi mennä! Kokonaisuudessaan radoilla oli varmasti parasta meitä lukuunottamatta sitä keinua, jes!

Huomenna lauman kanssa reenaamaan, pääsee Ledikin jälleen tekemään jotakin pientä! :))


Valoa ja sen voimakkuutta

Hahaa, en muistanut että pennun elämän seuraaminen on näin hauskaa, siitä on NIIN kauan kun Java oli pentu!

Olen leikkinyt Luxin kanssa paljon ja sen kanssa leikkiminen sisältää näemmä usein hyvät äänitehosteet :) Tutustuminen kaikkeen mahdolliseen on kovassa käynnissä, kohteina ovat olleet mm. lähiympäristö, ihmiset, koirat, pari treenihallia, autossa ja bussissa matkustaminen sekä eilen käytiin moikkaamassa Luxin kanssa ystävääni Helsingin keskustassa. Vietimme aikaa siellä ihmetellen esimerkiksi ystävän kämpässä ollutta suurta peiliä ja siellä vastassa ollutta epämääräistä tyyppiä, sekä tallusteltiin erilaisissa paikoissa. Lux käveli eilen elämänsä ensimmäistä kertaa hihnassa ja se sujui yllättävän hyvin, bussissakin halusi vaan katsella ikkunasta ulos ja välillä vetäisi tirsat mun laukussa, hauska ja rento tyyppi.

On tosi jännää nähdä mitä siitä kasvaa, sillä mulla ei ole mitään käsitystä millainen siitä voisi tulla, varmaan yleisin kysymykseni tällä hetkellä on "mikä tää koira on!?" :D Pieni hassu, joka tänäänkin on temponut räsymattoa kuin riivattu...




Kuvia Luxin elämän ensimmäisistä viikoista täällä.


Java ja Ledi ovat ottaneet pennun hyvin, Ledi nyt on tuollainen setä, tykkää aina ja hoitaa parhaansa mukaan. Päästää jopa ruokakupille kun on niin kiltti. Java on hieman toista maata, se kyttää Luxia ja tekee olemassa olostaan ihmisilleen suuren numeron, puolustaa ruokiaan ja näyttää todella sen mitä on mieltä mistäkin pennun touhuista. Onneksi Lux ei ota niin tosissaan, leikeissä on sitä siistimpää, mitä enemmän Java murisee. Tämän ns. äkäisyyden puolesta nämä taitaa tunnistaa sukulaisiksi jo nyt, huuh, mihin mä joudun? :D

 -------

Huomenna mennään Javan kanssa kisaamaan pari starttia agilitya ja Lux pääsee painimaan siskonsa kanssa, jiihaa!




Oli pakko kuvata tämäkin:

Mein hedelmäsalaatti, namps! :)

Saanko esitellä? / May I present?

Tässä se nyt on, sylissäni, monimutkaisen tarinan saattelemana. Mysteerinen tricolor uros, Minimonsin Mystica, joka sai kutsumanimekseen Lux. Valoteema sai jatkoa.


On todella vaikeaa sopeutua tähän kaikkeen, minulle piti tulla Luxin veli, se pieni ja mainio blue merle poika. Eläinlääkärintarkastuksessa merle todettiin lähes sokeaksi ja tämä uutinen mursi minut täysin. Olisin ollut valmis ottamaan sen vaikka heti, siitä huolimatta vaikka se ei tule juoksemaan ikinä radalla, mutta omien ajatuksieni lisäksi Jenna sai minut ymmärtämään, ettei sen olisi hyvä elää luonani laumassa. Se tarvitsee rauhallisen kodin. Olen onnellinen, että merle sai näin nopeasti sopivan kodin ja toivon, että saan seurata sen kasvua niin läheltä kuin mahdollista.

Oli vaikeaa vaihtaa tavallaan oma pentu lennosta seuraavaan… olen kuitenkin miettinyt pennun kotiuttamista jo useita vuosia ja tämä trikkiuros on luonteeltaan todella samanlainen kuin merle, joten lienee sanomattakin selvää, että toin sen kotiin.

Nyt tarvitaan vain aikaa. Tällä hetkellä pyrin keskittymään siihen millainen tämä äkäinen tricolor uros on, haluan tietää mitä opetettavaa sillä on minulle ja kuinka alamme tulevaisuudessa pelaamaan yhteen. Tervetuloa Lux!

--------------


Here he is now, with his complicated story. My little mystery boy, Minimonsin Mystica, called Lux. Light theme continues.

It’s very hard to adapt to all of this, first I was supposed to have Lux’s brother, the wonderful blue merle boy, but at the veterinary check the vet told us that he is almost blind. The news overwhelmed me. I was ready to take him despite the fact that he couldn't ever do agility. However, in addition to my own doubts, Jenna made me realize that it's not good for him to live with my team; he needs a peaceful environment. I’m really happy that the merle found perfect home so quickly and I’m able to follow his growth as close as possible later on.I'm really happy that the merle found perfect home so quickly and I'm able to follow his growth as close as possible later onI'm really happy that the merle found perfect home so quickly and I'm able to follow his growth as close as possible later onI'm really happy that the merle found perfect home so quickly and I'm able to follow his growth as close as possible later onI'm really happy that the merle found perfect home so quickly and I'm able to follow his growth as close as possible later onI'm really happy that the merle found perfect home so quickly and I'm able to follow his growth as close as possible later onI'm really happy that the merle found perfect home so quickly and I'm able to follow his growth as close as possible later onI'm really happy that the merle found perfect home so quickly and I'm able to follow his growth as close as possible later on

It’s really difficult to chance a puppy like this… however, I have been thinking about taking the new puppy for several years and this tricolour had almost the same character as the merle. So, I think it’s obvious without saying that I brought him home.


Now we need a lot of time. At the moment I’ll concentrate on this tricolour boy is, I want to know what he has to teach me and how we will begin working together. Welcome Lux!

 
7vko / weeks

Purinalla, 5,5vko / weeks


Uudempia kuvia laitan myöhemmin, ikää pennulla nyt 7,5vko. Lux on reipas pieni koiran alku, on ollut mukana pariin otteeseen jo hallilla, alkuun jännitti hieman, mutta loppua kohden alkoi jo leikkimään suht hyvin! Tänään kun olin kouluttamassa Hakkilassa, niin tyyppiä vähän ihmetytti labbiksen huutaminen radan reunalla, mutta kovin reippaana oli menossa, leikkimässä ja tutkimassa siitä huolimatta. Aika hauskaa, Lux on sopeutunut todella hyvin meidän laumaan ja jaksaa tykätä Ledistä ja Javasta paljon, vaikka vastaanotto ei ole aivan yhtä innokas :D

THE käpy

Huh, kun tätä blogia lukee näköjään moni ihminen, yllätyn ihan jokainen kerta kun satun kurkkaamaan tilastoja. Huuuuuh, mitä täällä tapahtuu!? Todella hämmentävää :D

-------

On ehkä hieman huvittavaa, että vuosi taaksepäin tähän samaan aikaan yritin taistella Javan kontaktien kanssa virallisissa ja epävirallisissa kisoissa suhteellisen huonolla menestyksellä. Tänä keväänä samaan aikaan totuttelemme kontakteilta nopeaan poistumiseen siellä pysymisen ja sieltä luvalla poistumisen sijaan. Jännä ilmiö.

Eilen juoksin pari rataa Javan kanssa ev-kisoissa Ojangossa, periaatteella paras tulos jää voimaan.
Ensimmäinen oli ihan ok rata, ei sitä oikein muuksi voi sanoa... Hyllytin yhden takaa kierron kohdalla. Nuo on niin mun alaa, tällaisen tavan hyllyttää osaan erinomaisesti! Perus "Ei ole tyhmää tehdä virheitä, vaan toistaa niitä uudelleen" tms., ja edelleen se klassinen "älä tee niin kuin minä teen, tee niin kuin minä sanon", pätee kanssa aika hyvin!

Jäi hieman kaivelemaan toiselle radalle tuollainen pelleily, en ollut tyytyväinen omaan nössöilyyn ohjaukseni kanssa, joka on täysin epäreilua koiralle -> ohjaukseni olisi voinut olla aikalailla napakampaa. Mitä suotta vaatimaan koiraa tekemään töitä, jos ei itse pysty siihen, eipä onneksi kuulu tapoihini.

Noh, paransin uusintakierroksella. Nämä ovat minulle todella opettavaisia startteja ja juuri oppia haluan enemmän kuin mitään muuta. Haluan tottakai myös iloita jokaisesta hetkestä koiran kanssa, joka on asia, jota ei mitenkään päin voi korostaa liikaa, oli sitten kyse arjesta tai harrastuksista. Hemmetti.

Pulinat pois ja pieni pureutuminen toisen radan analyysiin, jolle pyrin saamaan kunnollisen tahdon päälle ja halun vääntää se nolla. Rata oli siinä mielessä kiva, että sai vähän kikkailla, mutta myös vauhdikkaammissa kohdissa oli tärkeää saada koira tekemään pienillä teillä töitä vaikka estekulmat ja esteille lähestymiset olivatkin paikoin haastavia. Java oli ihan huippu, kiitos pieni koirani ja kiitoksia myös hyvästä palautteesta radan reunalla olleille silmäpareille!

Pieni apina teki radalla kaiken juuri niin, kuten piti. Se suoritti kontaktit hienosti ja vapautui niiltä nopeasti, keinu oli erityisen hyvä! Jeeessh, olen niin tyytyväinen, että tämä työ on tuottanut tulosta! Java oli hyvin kuulolla ja toteutti kaiken ohjauksen mukaan, luki hyvin esteille lähestymisiä ja kääntyi tiukasti. Putki-/puomierottelun tyyppi haldasi myös aika mainiosti ja olipa hyvä, että tällainen tuli nyt kisoissa :) Paras tulos jäi voimaan ja kaiken arvokkaan ajateltavan lisäksi käteen jäi voitto.
------

Tänään aamulla lähdin kaverin seuraksi Sporttikoirahallille treenaamaan, hömppäilin Javan kanssa jotakin sekavaa, voisi kai aloittaa taas ns. totisemmat treenit. Keppikulmat jes, vaikeatkin, mutta onneksi saatiin aikaan myös virheitä, jotta en pidä vielä itsestään selvyytenä koiran osaamista. Puomi oli hiiiidas, en tykännyt yhtään, joten tein läpijuoksuja joiden avulla alkoi näyttää paremmalta. Javasta näki kyllä sen innon kun pääsi nimenomaan tuonne treenaamaan, se tuntee tassujensa alla keinonurmen ja muistaa varmaan isojen karkeloiden humun. Hihhih, no jos ei nyt sentään ihan näin, niin kuitenkin koirasta huokui onnellisuus ja tarmo tekemiseen, oli huippukivaa treenata :) Kiitos Inkalle seurasta ja mahdollisuudesta tulla mukaan!


 
Java rakastaa häkkitemppua, eli käskystä menoa häkkiin. 
Kesä ja kohti Itävaltaa!


Hengitys syvään ja kasa kuvia

Nyt ei ole oikein ollut inspiraatiota päivittää ja ihan syystä. Olen ollut (onneksi) menossa ties missä, jatkuvasti on jotakin ohjelmaa, joka tällä hetkellä tekee tälle ihmiselle enemmän kuin hyvää...

Treenannut en ole, peruslenkkeillyt ja juossut kyllä. Oli mieletön fiilis juosta viime viikonloppuna yli tunnin lenkki kuulokkeet korvissa. Adrenaliini virtasi ja energiataso oli ihan hullun korkealla. Olisi kiinnostavaa tietää mistä kehitän tätä kuntoa, kun mitään erikoista en ole sen eteen pitkällä aikavälillä tehnyt... Saatiin Javan ja Moonan kanssa kunnon treeniä hengityselimille ja broiskuille sillä aikaa, kun Ledi laiskotteli kotona tyytyväisenä luiden kimpussa. Pienen koiran onnellinen elämä :)

Tässä muutama superhieno kuva Javasta pääsiäiskisoissa, kuvaajana Irene Vinha.

Lisää täällä.





------

Tämä on jotakin mahtavuutta: