Palailin eilen juoksutekniikka- ja vetotreenien pariin, oli pidettävä hetki lepoa SM-viikonlopun jälkeen, kun painoi jaloissa jo ihan tarpeeksi ilman rankkoja treenejä. On tuo kisaaminen vaan oikeasti aika mehut vievää puuhaa, henkinen puoli on niin tärkeässä asemassa, jatkuva lataaminen ja sen purku saattavat väsyttää vielä pari päivää kisojen jälkeen... Se keskittyneisyyden tunne on kyllä jotakin mieletöntä, "tässä ja nyt", vain minä ja koira, ympäristön äänet kuuluvat jostakin kaukaa sekä oma keho ja ajatukset ovat täysin hallinnassa. Vau.
Asiasta kolmanteen, minulla on ihan parhaat ryhmäläiset! Menin hallille kuluneella viikolla kouluttamaan ja kun tulin ovesta sisään, he sanoivat: "katso mitä me tehtiin sulle". Siellä oli pöydän päällä kukkia, kortti, kakku ja shampanjaa. Hymyilyttää vieläkin, kiitos te! :)) Oli pakko lavastaa tilanne myöhemmin toisen kakun kanssa, kun alkoi harmittaa, etten ottanut kuvaa hallilla pöydästä. Tää tahtoi muiston ja tuossa alla sellainen nyt on!
Luumu on nyt päälle 3kk vanha epeli ja jalkaiän saavuttanut mangusti. Yritin ottaa seisomakuvaa, mutten oikein onnistunut, joten on tyytyminen nyt näihin "odota mihin asentoon koira jää" -kuviin. Klikkaa itsesi albumiin. Mikä tuo häntä on? :)
Luxin lemppari.
Erja S-R otti kuvan pienestä taistelijasta.
Väritys on kiva vastakohta tummalle Javalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti