Pysy sellaisena kuin nyt oot

Nyt on käyty taas veätämssä viikon koulutukset, tällä hetkellä on muutama ryhmä menossa. On kyllä tullut oivallettua kaikenlaista, kehittää omia näkökantoja kivasti, kun viettää tunteja kentän laidalla katsellen ja sopivaa suoritustapaa hakien. Jokainen koirakko on niin erilainen ja esim. ne rakenne-erot, mikä on optimaalinen ja mahdollinen suoritustapa millekin koiralle jne. Mielenkiintoista on!


Entä ne omat treenit. Sarin valvonnassa treenattiin Javan kanssa keskiviikkona. Treenit olivat mm. siinä mielessä hyvät, että rata oli haastava, mutta mentävissä. Etenkin loppu oli meille vaikea, joka jäi kaivelemaan sen verran, että on pakko rynnätä hallille mahdollisuuden tullessa sitä hiomaan. Siis miten voi olla niin myöhässä ja jalat ja kädet ihan erisuunnissa. Se on se luotto koiraan... voisi harrastaa moista enemmän ihan jokaisessa radan osassa, kiitos! :)

Vaikeat kohdat on kyllä ihan parhaita, saa taas uutta mietittävää ja treenattavaa, mutta myös ne onnistuneet kohdat on huomioimisen arvoisia asioita. Keinun itsenäisyys oli ihan super ja kepeille kutsu avokulmaan myös. Käännökset ja ohjauksen ajoitus on mun mielestä parantuneet, alan ehkä vihdoin tuntea tuota koiraa!? Ei ole Java kyllä ihan helpoin vietävä, kun ei anna anteeksi mitään... Kommenttia tuli, että tehty työ näkyy, jes! :)

Alla pätkä Lupuksen (8-10 vko) leikkiä, on niin jännää kuin tuo tyyppi lähtee muovautumaan kasvaessaan. En voi uskoa, että sain pennun, jossa on niin paljon samaa kuin Javassa... iloinen olen!

2 kommenttia:

Iida kirjoitti...

Otsikkoon joutunee toteamaan, että kurjaa jos pieni pysyisi samanlaisena. Ette nimittäin voisi kisata, ainakaan agilityratoja, eihän keinu laskis sille koskaan!

Ja juu, bloggerii varmaan saa jotkut estot, että mie en pääse enää kommentoimaa ;P.

Maiju kirjoitti...

Haha, mut kuka sitten kommentoisi? :D En taida mun luottokommentoijalle estoja laittaa ;)