Tässä vielä video Javan treeneistä...
Kontakteilla riittää töitä... hirmuisesti oon nyt vahvistanut niitä, mutta vielä täytyisi saada vauhti takaisin puomin alastulolle. Eiköhän se siitä, tää on välillä tätä. Parissa kohtaa myös kyselee, mutta muuten olen tosi tyytyväinen mm. noihin lähetyksiin ja keppikulmiin. Ei ehkä tuon videon perusteella voisi ajatella, että Java on ollut joskus TODELLA kädessä kiinni ollut koira. Jotain on siis tapahtunut :)
Paluu arkeen
Viime viikon loma oli sen verran mukava, ettei arkeen palaaminen tuntunut kovinkaan pahalta. Matkaan tarttui uudenlaista energiaa, jonka avulla jaksaa taas painaa! Loma oli aika urheilupainotteinen, mukaan mahtui myös pari treenikertaa hallilla ja ystävien tapaamista. Kiva viikko!
Tämä viikko pitää sisällään lähinnä koulua, treeniä, kouluttamista jne. Ensi viikolla alkaakin sitten työharjoittelu. Huhuh, jännää.
Javankin kanssa heitin pitkästä aikaa juoksulenkin, mulla ei talvella oikein jalat kestä jäisellä ja muhkuraisella tiellä juoksemista, mutta päätin yrittää. Aika leppoisasti sujui vajaa tunnin lenkki ja Javan ravi oli ihan huikean hyvä, kunnon takapotku! Jee :) Varovasti voisi lisätä juoksulenkkien määrää ja katsella kuin nää jalat vie! Salilla kävin viime viikon ahkerasti ja oon kyllä aika koukussa, pitäisi nyt vakavasti miettiä jotain liittymistä... Saas nähdä!
Parin viikon kuluttua lähdemme taas TT-leireilemään, Lempäälään tiemme käy! Ja matkat European Openiin on myös nyt plakkarissa! Uuuuuuu. Vielä on työtä tehtävänä ja PALJON...!!
Tämä viikko pitää sisällään lähinnä koulua, treeniä, kouluttamista jne. Ensi viikolla alkaakin sitten työharjoittelu. Huhuh, jännää.
Javankin kanssa heitin pitkästä aikaa juoksulenkin, mulla ei talvella oikein jalat kestä jäisellä ja muhkuraisella tiellä juoksemista, mutta päätin yrittää. Aika leppoisasti sujui vajaa tunnin lenkki ja Javan ravi oli ihan huikean hyvä, kunnon takapotku! Jee :) Varovasti voisi lisätä juoksulenkkien määrää ja katsella kuin nää jalat vie! Salilla kävin viime viikon ahkerasti ja oon kyllä aika koukussa, pitäisi nyt vakavasti miettiä jotain liittymistä... Saas nähdä!
Parin viikon kuluttua lähdemme taas TT-leireilemään, Lempäälään tiemme käy! Ja matkat European Openiin on myös nyt plakkarissa! Uuuuuuu. Vielä on työtä tehtävänä ja PALJON...!!
Katsokaa tuota Ledin onnellista ilmettä! :')
Kuva Jenden mökiltä, muistaakseni kesältä 2006.
Ole koirasi arvoinen ohjaaja
Moooi, te kaikki siellä ruudun toisella puolen. Mulla on nyt loma ja on ihan superia, kun pystyy tekemään juuri niitä asioita kuin haluaa. Olen mm. näyttäytynyt salilla jumppaamassa (minä ja jumppa, eh... mutta näin on vaan nyt päässyt käymään!), käyttänyt Javan fysiossa ja treenannut kerran. Noh, mutta asiaan!
Olen törmännyt otsikon mukaiseen mietteeseen useita kertoja viimeaikoina, ja on ihan hyväkin välillä pohtia asioita vähän syvemmin. Mulla on tapana analysoida kaikki, ja miettiä mitä voin tehdä paremmin, ketutus omiin virheisiini on minulle yksi keinoista kehittyä. Silloin, kun saa itseään niskasta kiinni ja painuu hallille miettimään, on hyvä fiilis, kun huomaa että saa todella asioita aikaan.
Viime keskiviikkona Sari oli kouluttamassa meitä. Rata oli just hyvä, sellaisia juttuja jälleen, joita on hyvä vahvistaa. Java kilahteli treenatessa hieman liikaa, ja totesin jo lämmitellessä, että taas on tiedossa oikein mukava treenikaveri. Kiehumisesta johtuen ei oikein sujunut, ja on raivostuttavaa välillä treenata tuon apinan kanssa, kun ei se huudoltaan kuule käskyjä tai keskity ohjaukseen, ts. nöyryyttä ei löydy tippaakaan. Silmät harottaa erisuuntiin ja aivoissa piuhat jäävät vaille kohtaamista...
Oli aikamoista sähläystä, Javan kiihtynyt fiilis saa aikaan mulle kiireen tunteen -> typeriä ohjausvirheitä. Viihdytin läsnäolleita mm. törmäämällä esteeseen ja kaatumalla, Jenna ja Sari nauroivat ihan hulluna, kun keräilin itseäni sieltä maasta, vaatteet yltäpäältä hiekassa. Eipä voinut sitä tilannetta ottaa kovinkaan vakavasti :D
Nollaan tilanteen usein, jos alkaa mennä ahterilleen, mutta pitäisi näissä tapauksissa harjoittaa sellaista useammin. Meinasin ensin, etten katso videoita treenien jälkeen ollenkaan, sillä en halunnut palata omaan fiilikseeni lainkaan. Ajatuksestani huolimatta katsoin videot, ja totesin, että kehittymistä on mokailuista huolimatta tapahtunut paljon. Ei todella näyttänyt meno niin kököltä kun tuntui! Totean tässä, että muistakaa etsiä niitä onnistumisia, ja palata ajassa taaksepäin miettien mitä osaamista on matkan varrella tullut kerättyä. Lupaan toteuttaa samaa!
Tuleepa aina tällaisten treenien jälkeen mietittyä, että hitto se on mahtava tunne, kun tuon koiran kanssa saa yhteistyön pelittämään! Ei makeaa mahan täydeltä!
Käytin Javan fysiossa tällä viikolla, sillä meno alkoi näyttää aika tönköltä verrattuna normaaliin. Hypyt olivat Kirkkiksen kisoissa todella huonot, eikä treeneissäkään näyttänyt parhaalta mahdolliselta. Polkee polkee, mutta mihinkään ei liiku. Itse kisoista ei mainittavaa, mutta toivotavasti tuo tyttö palautuu nyt kuosiin, että uskaltaa taas treenata.
Videoa mein treeneistä. En ymmärrä kuinka saan näin huonolaatuisen pätkän aikaan... Paikoin käännökset on tosi järkyttäviä, ei ohjaus ole ihan sillä tasolla johon pystyisi... Hyvin huomaa kuinka hyppylinjoista tulee huonoja, kun vaan heittelee koiraa käännöksiin. Pöh.
Alla myös 11kk vanhan Luppiksen treenivideo. Pitkästä aikaa pääsin hallille pennunkin kanssa, olipa kivaa! :) Hommasin kamerajalustan, eikä ollut edes kallis, joten nyt voi hyvin kuvata myös itse. Aika kätevä kapistus, suosittelen!
Olen törmännyt otsikon mukaiseen mietteeseen useita kertoja viimeaikoina, ja on ihan hyväkin välillä pohtia asioita vähän syvemmin. Mulla on tapana analysoida kaikki, ja miettiä mitä voin tehdä paremmin, ketutus omiin virheisiini on minulle yksi keinoista kehittyä. Silloin, kun saa itseään niskasta kiinni ja painuu hallille miettimään, on hyvä fiilis, kun huomaa että saa todella asioita aikaan.
Viime keskiviikkona Sari oli kouluttamassa meitä. Rata oli just hyvä, sellaisia juttuja jälleen, joita on hyvä vahvistaa. Java kilahteli treenatessa hieman liikaa, ja totesin jo lämmitellessä, että taas on tiedossa oikein mukava treenikaveri. Kiehumisesta johtuen ei oikein sujunut, ja on raivostuttavaa välillä treenata tuon apinan kanssa, kun ei se huudoltaan kuule käskyjä tai keskity ohjaukseen, ts. nöyryyttä ei löydy tippaakaan. Silmät harottaa erisuuntiin ja aivoissa piuhat jäävät vaille kohtaamista...
Oli aikamoista sähläystä, Javan kiihtynyt fiilis saa aikaan mulle kiireen tunteen -> typeriä ohjausvirheitä. Viihdytin läsnäolleita mm. törmäämällä esteeseen ja kaatumalla, Jenna ja Sari nauroivat ihan hulluna, kun keräilin itseäni sieltä maasta, vaatteet yltäpäältä hiekassa. Eipä voinut sitä tilannetta ottaa kovinkaan vakavasti :D
Nollaan tilanteen usein, jos alkaa mennä ahterilleen, mutta pitäisi näissä tapauksissa harjoittaa sellaista useammin. Meinasin ensin, etten katso videoita treenien jälkeen ollenkaan, sillä en halunnut palata omaan fiilikseeni lainkaan. Ajatuksestani huolimatta katsoin videot, ja totesin, että kehittymistä on mokailuista huolimatta tapahtunut paljon. Ei todella näyttänyt meno niin kököltä kun tuntui! Totean tässä, että muistakaa etsiä niitä onnistumisia, ja palata ajassa taaksepäin miettien mitä osaamista on matkan varrella tullut kerättyä. Lupaan toteuttaa samaa!
Tuleepa aina tällaisten treenien jälkeen mietittyä, että hitto se on mahtava tunne, kun tuon koiran kanssa saa yhteistyön pelittämään! Ei makeaa mahan täydeltä!
Käytin Javan fysiossa tällä viikolla, sillä meno alkoi näyttää aika tönköltä verrattuna normaaliin. Hypyt olivat Kirkkiksen kisoissa todella huonot, eikä treeneissäkään näyttänyt parhaalta mahdolliselta. Polkee polkee, mutta mihinkään ei liiku. Itse kisoista ei mainittavaa, mutta toivotavasti tuo tyttö palautuu nyt kuosiin, että uskaltaa taas treenata.
Videoa mein treeneistä. En ymmärrä kuinka saan näin huonolaatuisen pätkän aikaan... Paikoin käännökset on tosi järkyttäviä, ei ohjaus ole ihan sillä tasolla johon pystyisi... Hyvin huomaa kuinka hyppylinjoista tulee huonoja, kun vaan heittelee koiraa käännöksiin. Pöh.
Alla myös 11kk vanhan Luppiksen treenivideo. Pitkästä aikaa pääsin hallille pennunkin kanssa, olipa kivaa! :) Hommasin kamerajalustan, eikä ollut edes kallis, joten nyt voi hyvin kuvata myös itse. Aika kätevä kapistus, suosittelen!
Springrotin Chamberlain, 9-vuotta
Minun ihan ensimmäinen oma koirani, Ledi, on saavuttanut 9-vuoden iän. Ikä on vain numeroita, sillä tuosta koirasta on pappaantuminen kaukana. Ledi pirskahtelee energiaa ja iloa, se on hyvin tyytyväinen elämäänsä kolmen koplassa ja on onnensa kukkuloilla, kun saa makoisan aterian lisäksi kiivetä silloin tällöin A-esteelle. Voi sitä riemua :)
Aika onnellinen voi ihminen olla koiristaan. Toivon kovasti, että tuo Sämpylä pysyy luonani piiiiiiiitkään, sillä tästä jengistä en haluaisi luopua koskaan!
Aika onnellinen voi ihminen olla koiristaan. Toivon kovasti, että tuo Sämpylä pysyy luonani piiiiiiiitkään, sillä tästä jengistä en haluaisi luopua koskaan!
Happyhappyhappy
Enpä ole taas ehtinyt kirjoittelemaan, kuten näkyy. Lux hapuilee jo vuotiaan ikää ja ensi kuussa moinen tulee täyteen, huhhuh... silloin Ledi on jo 9-vuotta. En kestä tätä ajan kulumista.
Treenaamassa olen käynyt tällä viikolla kerran ja oli kyllä hyvät treenit. Treenasin ihan pieniä juttuja Luxin ja Javan kanssa. Javan kanssa palasin hieman taaksepäin kontaktien suhteen, ja pelasimme vaan on/offia, joka sujui kivasti :) Tein muutamia käännöstreenejä lelulle lähetyksinä ja hyppylinjat alkoivat näyttää paremmilta. En käsitä missä vaiheessa tuo kääntyminen on huonontunut, voi toki olla, että olen tajunnut ongelman vasta nyt. Että tää kouluttaminen on joskus hankalaa.
Luxin kanssa pääsin pitkästä aikaa tekemään kunnolla. On aika reippaasti saanut pentu kasvaa ja kehittyä ihan rauhassa, kun ei olla paljoa tehty. Parempi niin, että lajiosaaminen kehittyy vähitellen, kuin se, että koira on parivuotiaana jo paskana... Javan treenit on muutenkin etusijalla, joten Luxin koulutus kulkee siinä sivussa.
Viime viikonloppuna tein kisojen lämppäesteillä pennun kanssa perus lähettymistä, "pakkovalssia", käännöksiä ja "saksalaista". Olen edelleen niin iloinen Lupuksen kääntymisestä, se kääntyy just kuten haluaisin Javankin kääntyvän. Luxille on ollut alusta alkaen täysin selvää, kuinka kroppaa tulee kääntyessä käyttää, joten siinä mielessä Javan käyttäytymistä voi ehkä olla vaikeampi muuttaa. Tekniikat sujui myös hyvin ja lähettyminen kanssa. Kuin paljon helpompaa kouluttaminen voikaan olla, kun voi lähetellä koiraa valmiille palkalle! :)
Kontakteja oon vähän jo miettinyt, katsotaan kuinka alkaa kulkemaan, mutta kepit saa odottaa vuoroaan vielä pitkälle kevääseen.
Nyt tää lähtis leffailemaan!
Treenaamassa olen käynyt tällä viikolla kerran ja oli kyllä hyvät treenit. Treenasin ihan pieniä juttuja Luxin ja Javan kanssa. Javan kanssa palasin hieman taaksepäin kontaktien suhteen, ja pelasimme vaan on/offia, joka sujui kivasti :) Tein muutamia käännöstreenejä lelulle lähetyksinä ja hyppylinjat alkoivat näyttää paremmilta. En käsitä missä vaiheessa tuo kääntyminen on huonontunut, voi toki olla, että olen tajunnut ongelman vasta nyt. Että tää kouluttaminen on joskus hankalaa.
Luxin kanssa pääsin pitkästä aikaa tekemään kunnolla. On aika reippaasti saanut pentu kasvaa ja kehittyä ihan rauhassa, kun ei olla paljoa tehty. Parempi niin, että lajiosaaminen kehittyy vähitellen, kuin se, että koira on parivuotiaana jo paskana... Javan treenit on muutenkin etusijalla, joten Luxin koulutus kulkee siinä sivussa.
Viime viikonloppuna tein kisojen lämppäesteillä pennun kanssa perus lähettymistä, "pakkovalssia", käännöksiä ja "saksalaista". Olen edelleen niin iloinen Lupuksen kääntymisestä, se kääntyy just kuten haluaisin Javankin kääntyvän. Luxille on ollut alusta alkaen täysin selvää, kuinka kroppaa tulee kääntyessä käyttää, joten siinä mielessä Javan käyttäytymistä voi ehkä olla vaikeampi muuttaa. Tekniikat sujui myös hyvin ja lähettyminen kanssa. Kuin paljon helpompaa kouluttaminen voikaan olla, kun voi lähetellä koiraa valmiille palkalle! :)
Kontakteja oon vähän jo miettinyt, katsotaan kuinka alkaa kulkemaan, mutta kepit saa odottaa vuoroaan vielä pitkälle kevääseen.
Nyt tää lähtis leffailemaan!
Ajatusten muovautumista näkyvissä
Jipii, pari päivää sitten tuli tieto, että pääsemme Javan kanssa jälleen European Open -joukkueeseen. Vähänkö on siistiä, viime kesän reissu oli niin mahtis!
Mulla pitää kiirettä koulujuttujen suhteen ja illatkin olen ollut menossa... huhhuijaa, verottaa treenitahtia tällainen, joka ei todellakaan ole hyvä! Kun luodaan katse kuluneisiin treeneihin ja kisoihin, niin huomaa kuinka paljon sitä treenattavaa onkaan. Etenkin omaa ohjausta ja keskittymistä pitäisi kehittää roppakaupalla, on tapahtunut aika terävä lasku niiden suhteen. Mutta ehkä se tästä, kun pääsemme taas pidemmälle kevääseen (sen nousun olisi alettava kyllä suhteellisen pian...)!
Tänään suuntaan treenaamaan, pakko se on sekin aika jostain repiä. Ei tässä kohta enää kehitystä tapahtu ollenkaan, enkä kestä sitä, jos junnaan osaamiseni suhteen pitkään paikallani. Joten töihin mars!
Fiilistelyä, EO 2011...
Mulla pitää kiirettä koulujuttujen suhteen ja illatkin olen ollut menossa... huhhuijaa, verottaa treenitahtia tällainen, joka ei todellakaan ole hyvä! Kun luodaan katse kuluneisiin treeneihin ja kisoihin, niin huomaa kuinka paljon sitä treenattavaa onkaan. Etenkin omaa ohjausta ja keskittymistä pitäisi kehittää roppakaupalla, on tapahtunut aika terävä lasku niiden suhteen. Mutta ehkä se tästä, kun pääsemme taas pidemmälle kevääseen (sen nousun olisi alettava kyllä suhteellisen pian...)!
Tänään suuntaan treenaamaan, pakko se on sekin aika jostain repiä. Ei tässä kohta enää kehitystä tapahtu ollenkaan, enkä kestä sitä, jos junnaan osaamiseni suhteen pitkään paikallani. Joten töihin mars!
Fiilistelyä, EO 2011...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)